habitare 2013 - trendit kotiin heti tai nyt

habitaren reissu vuosimallia 2013 on nyt onnistuneesti ravattu kymmenien katsauskierroksen verran osastojen päästä päähän, ja tämän alibin takana seisovat mm. jalkapohjani. näin toisena habitaren vierailukertana ja muutoinkin messuvierailukokemuksia karkoittaneena, ei alkupöllistelyä enää tarvittu, vaan määrätietoinen askellus kohti lähimmän lohkon sisäänmenokolosta vei inspiraationnälkäiset silmäni heti asian ytimeen eli messuosastojen visuaalisen ilmeen arviointiin. ensivaikutelma ei pettänyt määrittelemättömiä odotuksiani (mitkä näin jälkikäteen mietittynä olivat suht korkeat), sillä tavattoman nerokas ja kaunis valastusnäytelmä täytti verkkokalvoni ja sai kamerankaivanta käteni hakemaan taltiointivehjettä kokopäiväiseen työntekoon. vaan ei ilman vastalauseita hieman kehnohko viikkoni antanut itseään päättääkkään; järkkäri oli ilmeisimmin syönyt ärrinmurrinkeksejä, eikä suostunut kikkailuyrityksistä huolimatta nappaaman ainokaistakaan kuvaa. tässä vaiheessa saikin mielessään kiittää ihanaa nykypäivän teknologiaa ja kiittämään kännykkäkameran keksijää - puhelimeni hoiti kuvauskeikan kotiin, eikä täten voi olla edes viehainen kyseenalaisita kuvanlaaduista, olisinhan ilman tätä jäänyt vaille taltioinnin taltiointia!

noin yleisellä tasolla habitaren ilmeestä jäivät päälimmäisenä mieleen sisustuselementtien värimaailman räikeytyminen ja kirkastuminen, esiteltävien asioiden armoton toisto, valokuvamaiset kangastulostukset, hippimeiningin ja futuristisen tyylin karski yhdistäminen, elementtien tarkoituksellinen eriparisuus sekä ah, niin ihanien trukkilavojen pinnalla pysyminen esillepanoratkaisuissa!

valokuvatulosteiset kankaat toimivat niin pieninä sisustuselementteinä, laajoina kalustepintoina tai vaikka koko seinämän koristeena! tässä esimerkki siitä, kuinka liika ei aina olekaan liikaa, vaan taitavalla yhdistelysilmällä tätä sisustuskeinoa on mahdollista käyttää vaikka koko huoneen ilmeen luomisessa.

opdeco:n messuosastossa havannollistui hyvin parikin pinnalla olevaa sisustuskikkaa: yhdistä selkeästi vanhaa ja uutta, sekä lisää räkeä väripilkku, niin takaat onnistumisesi muodikkaassa sisustamisessa.

eriparisuus mm. kattauksissa tai kalustuksessa on selkeästi tällä hetkellä yksi niistä jutuista, mitkä tuovat mielenkiintoisen ja vuosimallia 2013 vastaavan ilmeen. enää ei tarvitse kainostella selkeäsarjaisia astiastoja,  vaan nyt kipin kapin ullakolle kaivamaan ne pölyttyneet ja parittoman kahvikupposet vieraspöytään - leikkimielisyys on nyt sallittua! hienoa kuosisekoittelun esimerkkiä antoi mm. design maailman peppi pitkätossu: marimekko

hippihenkisyys, boheemius ja selkeä käsityön jälki yhdistettynä futuristiseen teknologiatyöstöön antaa kerrassaan huomiotaherättävää ilmettä. kaiken järjen mukaan ne kun eivät missään nimessä kuuluisi yhteen, mutta tällainen totaalinen tyylieroavuus toisistaan onkin ehkä juuri se syy miksi tulevaisuuden henki sopii niin hyvin menneisyyden haamuihin

vaikkakin hyvin neutraali, maanläheinen ja rauhallinen värimaailma vallitsi suurimmaksi osaksi monien messuosastojen pintoja, oli räiskyviä sävy-yllätyksiä sijoitettu usean osaston tuotetarjontaan. zeta design oli vaikuttavasti napannut trendin omiin palveluihinsa, joten miten olis sunkin kotiisi vaikka pinkit portaat?

aiemmin mainittu eriparisuus ei siis jämähtänyt ainoastaan astiatasolle, vaan kaiken malliset, kokoiset ja väriset kalusteetkin keskenään ovat ihan ookoo! valaistuksessa taasen on yksi selkeä linja mikä on syytä ottaa omankin kodin ratkaisussa huomioon näin hämärtyvien iltojen huomassa; enää ei tarvitse tyytyä yhteen vaan lamppuja on mahdollista ripustaa ainakin viisi! hei, hei silmien sirstely

kaiken näiden selkeiden "must" juttujen sekaankin mahtuu aina eräänlaisia oman tien kulkijoita, jotka saavat huomion heräämään joko oudoilla, nerokkailla, kummallisilla tai ihanilla idearatkaisuillaan. näin oli onneksi myös habitaressa.

tämä näkymä valtasi verkkokalvoni heti ensimmäiseen lohkoon astuessani ja ihastuin välittömästi! oli kuin olisi tuhnuisesta suomen syysaamusta siirtynyt suoraan etelän maiden hämärälle rantatielle nauttimaan loman viimeisistä illoista. taidokas valojen käyttö rakensi koko kyseisen osaston ilmeen ja välitti tunnelmakuvitelman

valoratkaisuja tässäkin esitteillä, eikä valaistuksen tärkeyttä tai huomiopainoa tule näiden messujen jälkeen enää itseni kyseenalaisettua! yksinkertainen ja pieni kohdennusosio tummataustaisella seinällä sai mielenkiinnon heräämään, niin ettei osasto jäänyt varmaan kertaakaan vilkaisua vaille usean messukierroksen aikana.

toisto - se mitä vaikuttavin tehokeino! mieleeni nousi yksi esillepanon oppilauseistani: kun teet jotain, tee se näyttävästi. vinkistä on joku muukin ottanut vaarin, ja kyllä se totta tosiaan toimii!

marimekon tunnistin jo kaukaa, mutta vaikkei työkokemusta kyseisessä yrityksessä olisikaan, tarjoaisi osasto varmasti ihastelun aihetta. yrityksen tyyli käyttää kankaita aina niin näyttävästi, runsaasti ja monimuotoisesti on jotain niin kaunista, ettei voi olla muuta kuin ylpeä kotimaisesta designista

hämmenys oli suuri, kun viimein tajusin mitä kyseisen osaston seinäkoristeet oikein olivatkaan. johdot - ne rumat, aina tiellä lojuvat ja kaikinpuolin vastenmieliset tilanviejät voivatkin nyt saada totaalisen uuden elämän ja arvostuksen visuaalisessa ulosannissaan. nerokasta!

kuin olisi pienen rivitalokolmion suloiselle sisäpihalle astunut. vaan ei, messuosaston taidokas tunnelmanluonti osui ja upposi, eikä terdeihmisten huomio ole voinut sivuuttua osastokulkueessa

mitä tulee itselläsi ensimmäisenä mieleen aiheesta akustiikkapaneeli? veikkaisin, että kaikkea muuta kuin kaunis sisustuselementti. kun on nähnyt kaikenmaailman virityksiä peitoista ja patjoista tai, ei juuri osaa ajatella akustiikan edesauttamiseksi jotain katsomisenarvoista. onneksi muut ovat viisaampia, ja näillä ratkaisuilla tilasta on mahdollista saada talunomaisesti koristeltu kera hyvän äänimaailman.

liitutaulumaisesti varusteltu seinä aka jännittävien piirustusten toimii edelleenkin. idea ei sinänsä ole mikään uusi tai edes harvakseltaan käytetty, mutta tällainen "ajaton" ratkaisu kolahtaa itseeni juurikin tuon käsin piirretyn tuntemusannin takia.

heitä nurkkaan pienet sievät hyllylle sijoitettavat sisustussanat,  nyt on aika vähintäänkin kilin kokoisille kirjaimille! suuruus on valttia, ja tämä aivan ihana fleimio:n OMG -ratkaisu voi uskaliaimmilla toimia kotisisustuksessa mm. tilanjakajana, pöytänä tai vaikka hyllynä.

vaikkakin näin hieman ammatillisessa roolissa vierailinkin habitaressa, en voinut täydellisesti hillitä itseni hamstraajapiirrettä vaan kaiken ilmaisen tykötarpeen haalimistutkani piipitti alitajunnallisesti ärsyttävästi ja taukoamatta. tästä pääseekin luontevasti pienellä aasinsillalla silmienavaukseen osastojen materiaalitarjonnasta; se oli hämmästyttävän mielikuvituksetonta ja niukkaa. juurikaan ei esitteitä kummallisempaa ollut tarjota, minkä takia kangaskassini täyttyikin vain kansikuvan perusteella huomionkiinnittäneistä läpysköistä. muutamilla osastoilla oli uskaltauduttu satsaamaan jopa pieniin pinsseihin, mutta muutoin informaation työstöenergiat oli käytetty esitteiden sisältösommitteluun ja ulkokuoren muotoiluun.

fleimio:n esitepussukka paljasti aivan mahtavan yllärin habitaren materiaaliakeräilyjäni tutkiessa: siellä oli julitse! vanhan ajan posterikaudet palautuivat mieleeni ja kyseinen matskuperhe kolahti sen siliän tien lempitarjonnan top 2:seen. itse tuotteiden esitteet ovat niin minimalistiset ja pelkistetyt, ettei koruttomuuden kauneutta voi tässäkään tapauksessa kiistää. kaikin puolin vaatimatonta ja tuotteiden itse itsensä myymiseen luottamista, yhdistettynä raikkaaseen ja luonnonläheiseen värimaailmaan. erittäin suomalaista kokonaisuutta.

pomarbo keskittyy tuotteiden kauniiseen paketointiin ja kaunista pakettia olivat myös esitteet! hauskat pakettikortinomaiset käyntikortit viestittävät ulosannillaan yrityksen toimea, ja käytetyt fontit sekä värit kertovat luovasta suunnittelusta. ulkoasu antaa ainakin itselleni itämaisen vaikutelman, mikä on harhaanjohtava ,sillä yritys on suomalainen! yllätyksellisyyttä siis tarjolla, aivan kuin lahjapaketeilla on tarkoituskin.

naisen shoppailuhimot, en tiedä tulevatko ne synnyinlahjana geeneissä vai ovatko ne itse opeteltu pahe, mutta kun kaunista tarjontaa on ympärillä röykkiöyttäin, tulee rahapussin sisältö kulutettua satakertaisesti yli varojen ja tarpeiden. mutta onneksi vain mielellisesti:

aivan mieletön keksintö henkariosastolla - kävijäkunta sai itse tuunata henkarin valmista muotopohjaa apuna käyttäen. haluan nämä kaikki tuotokset omaan vaatekaappiini!

kattolamppu - ne joiden oletetaan olevan melko huomaamattomia ja sopeutuvat ympäristöön ilman lailla. vaan ei ihanassa Normann Copenhagen versioinnissa. saattaisipa kyseisen lampun ihmettelemisessä saada kulutettua tunnin jos toisenkin

pieni keittiöpuutarhuri on kasvattanut olemassaolonhaluaan itsessäni noin reilun vuoden verran. vaan kuitenkaan minkään asteinen viljelyprojekti ei ole vielä saanut kunnolla tuulta alleen, mutta Tregren tarjosi paikallaolollaan hieman kättä pidempää tietoa sekä toteutusmahdollisuutta sisäpuutarhalle. ehkä minäkin jo ensi vuonna..

jykevä ja raskasrakenteiset kalusteet saavat väistyä sirojen ja pienten kollegoidensa tieltä. mikä unelma pienen neliömäärän asuntoon!

suunnittelukilpailun unitila -tuotoksena tullut Heijastin oli mitä mielettömin designtuotos kaikessa värimuutoksellisuudessaan ja uudelleenajatuksellisuudessaan. unelmointi saisi monikertaiset ulottuvuudet vaihtuvien seinänäkymien myötä

habitaren tarjonta oli siis tälläkin kertaa hyvin antoisaa ja hetkeen päivittävää. messut tarjoavat aina ihmetyksen aihetta suunnittelijoiden nerokkuudessa, mutta myös kummastusta toisten heikonoloisesta panostuksesta. tylsä olisi sellainen retki, mikä ei tarjoa minkäänasteista mielipidettä tai tunnetilaa siispä reissu 2013 ei missään nimessä lukeudu näihin!

kuratassupäivät

marimekon työssäoppimisajallani eräs fiksu oppi-ihmiseni sanoi nämä muutamat viisaat ja mieleenpainuvat sanat: "joskus vaan on niitä päiviä kun tassuista ei tule muuta kuin kuraa". ja tämänhetkinen mielentila on juurikin tuo, ettei viimepäivinä tassut ole tarjonneet muuta kuin kuraisia tuotoksia. kyseinen lause siis tarkoittaa sitä, ettei yksinkertaisesti pää keksi itseään miellyttäviä ideoita taikka työn kädenjälki on muuten vain heikkoa ja tylsän oloista.

viikon projekteina ovat olleet niin varsinais-suomen sijaishuoltoyksikön messuseinät kuin tämänpäiväinen sisustustekstiiliopiskelijoiden tuotteiden esillepanoideointi plus toteutus. molemmat pissaa pahasti tai vähemmän pahasti. messuosason valokuvakollaasiseinämän käyttö-otokset falskaavat tarkkuudessa, eikä edes usean tunnin photoshop korjailuyritykset tehonneet suurtulosteen armottomassa totuuspaljastuksessa. ja esillepano-osuus, noh, ajatukset eivät vaan ottaneet tuulta alleen joten ideat sekä niistä poikineet mahdollisuudet lyssähtivät kuin kananlento. lienekkö syynä syksyn tuoma hämäryys ja siitä seurannut d-vitamiinin puutostila aka vireystason lasku, mutta varmuutena pidän sitä etteivät tällaiset onnettaman oloiset päivät kestä muutamia vuorokausia pidempään. esiteltäköön nämä surullisenkuuluisat viikon tuotokset:

pyykkinaru -senäkankaan kuvaukset sentään olivat sujuneet erittäinkin hienoin lopputuloksin! itseni hommiksi jäikin vain pienoinen kuvan viilaus+muokkaus, eikä tyrimistä (thank god) päässyt tapahtumaan

ja tässä pirullinen kuvakollaasi seinämä. suurentamista kestämättömät valokuvat ovat jo skannausvaiheessa taltioitava suuremmalla resoluutiolla, jotta mahdollisimman monimuotoiset kuvien käyttökoot toteutuvat yhteistyökykyisesti

kuten manasin, esillepano ei ollut sitä parasta ulosantiaan. jotain jäi puuttumaan, mutta surullisen tosi on se ettei luovuus käskemällä toimi.

huonoista päivistä lannistumattomana, huomenna koittaa habitare! messureissut ovat aina tarjonneet mielettömästi uutta näkemystä asetteluista, graafisista ratkaisuista ja väreillä kikkailuista, ettei oikeastaan voi olla kuin intoa pullollaan inspiraatiokeruureissun tiedostamisesta! viikko kääntyy vielä hyväksi.

kampanjoidaanko näyttö?

edellisviikon alkupäivät oli pyhitetty sille yhdelle jännittävimmistä ammattiin opiskeluun liitettävistä termeistä: ammattiosaamisen näyttö. jo pelkästään tämän karmaisevan koulusanaston hirviön kuuleminen on aiemmissa opinnoissani onnistunut nostattamaan stressihormonini valmiusasemiin, mikä nyt arvatenkaan ei ole ainakaan parantanut kyseisten toimien luonnollisesti tai arkipäivänomaisesti hoitamista. vaan ei nyt! mitä ilmeisemminkin itseensä ja omaan tekemiseensä luottamista sekä tiimityöskentelyn jaloa taitoa on jo sen verran (niin tahallisesti kuin tahattomastikin) tullut harjoiteltua, ettei alitajunnan entisajan jännitysnäytelmät päässeet kertaakaan valoilleen. Oli aivan ihanaa huomata työnteon mahdollistuminen rennoin ottein sekä yllättää itsensä prosessin etenemisestä nauttimisen.

toimeksiantonamme oli suunnitella salon 4H -yhdistykselle kampanja, minkä tarkoituksena olisi saada koti- ja lähikuntien nuoret työnhakijat sekä nuoria mahdollisesti työllistävätkin tahot tietoiseksi kyseisen yhdistyksen nykypäivän palvelutarjonnasta. jostain syystä virheellinen mielikuva "ne pyörittää niitä jotain kerhoja" polttomerkki oli syöpynyt kansakunnan mieleen, eikä tätä harhaluuloa ollut suotava antaa jatkua. vieraillessani 4H:n sivuilla yllätyin kuinka mahtavia palveluja onkaan nuorelle työllistymisen ja yrittäjyyden mahdollistamisen saralla tarjota. jopa kaihoisa takauma iski lueskellessani palkkatyön hankintaan auttamisesta ja yrityksen perustamisen mahdollistamisesta: "olisipa mullakin ollut tämmöinen kannustusapu -yhtiö, kun sillon monet kesät sitten sain rukkaset kukkakievarin kesätyöntekijäksi pääsemisestä".

kampanjan minimituotoksiksi toivottiin facebook -banneri, kaksi slogania (yksi nuorille ja yksi muille salolaisille) sekä kaksi kamppis elementtiä fb-sivujen seinälle. lisäksi resursseiksi annettiin 1000€ budjetti, 4H:n yleinen graafinen ohjeistus sekä kaksi työntekijää, jotka pystyvät kampanjan toetuttamaan. suunnitelmamme oli siis oltava toteuttamis-mahdollinen, kyseisten kulmakivien puitteessa. kolmen visualistiaivon suuruisen tiimimme voimin lähdimme työstämään ideaa niin kampanjaan mahdollisesti sisältyvistä asioista, kampanjan visuaalisen ilmeen pohjasta, sekä tonnin sijoittamismahdollisuuksista. pähkäilyltä, taustatyön tekemiseltä, illustratorin vääntämiseltä, hintakyselyiltä ja budjettilaskelmilta ei vältytty, ja kaikki kahden ja puolen päivän pyhitetyt työtunnit hyödynnettiin juurta jaksaen aina esittelypuheen hiomiseen asti. 

lopputuloksena kampanjamme sisälsi seuraavat asiat: FB-banneri, nettimainos nuorille työnhakijoille, sekä työnantajille, tienvarsimainos samoille edellämainituille tahoille, salon seudun opo:ille lähetettävät 4H:n toiminnasta informoivat sähköpostit, opo-tunneilla vierailut ja näissä flyereiden jaon, sekä lehtimainokset salonjokilaakson sisäsivuille. budjetin satsasimme suurimmaksi osaksi juurikin edellämainitun lehden kolminkertaiseen sisäsivumainokseen, minkä jälkeen tilijäämämme riittivät vielä kolmen tienvarsijulisteen materiaalikustannuksiin. kaikki aikaansaannoksemme ja suunnitelmamme tiivistettiin 5 minuutin powerpoint -esitykseksi, ja tsädäm - tästä oli näyttö tehty! ainiin, esiteltäköön vielä oma graafinen kampanjan työstöni:

Työstin siis mainosmateriaalin mahdollisille työnantajille. fontit toimivat vahvana huomiokohteena koko kampanjamme visuaalisessa ilmeessä, siksi slogan "töitä vaikka nuorille jakaa?" on julisteissakin pääelementtinä. ylläoleva materiaali on suunniteltu käytettäväksi nettimaailmassa, mikä mahdollisti pienen houkuttelutekstin rustaamisen, ilman ulosannin epäselvyyden pelkoa

suunniteltu tienvarsimainos eroaa nettiversiosta juurikin julisteen alalaidan käytöllä. materiaalin informaatiomäärä on minimoitu, jotta helppoluikuisiis ja viestin ymmärrettävyys pysyisi (esim. autolla ohiajaessa) mahdollisimman selkeänä

erittäinkin mielenkiintoinen toimi siis takana, enkä uskoisi muutoin päässeväni opiskeluaikana suunnittelemaan kampanjaa, kuin juurikin näin mahtavien koulun myötä mahdollistuvien asiakastöiden kautta. suuret kiitokset vielä salon 4H:lle!

Me tehtiin se!

niin kauan odotettu, suunniteltu, toteutettu, kammoksuttu, vihaksuttu ja rakastettu yrittäjänpäivämme - se on nyt tehty! kyseinen tapahtuma, jonka järjestely oli jo suurinpiirtein juurtunut luokkalaistemme tavalliseksi arkirutiiniksi (vähän kuin syöminen tai vessassa käynti), järjestettiin siis eilen ja en (tunnustettakoon) olisi kyllä koskaan osannut suurimmissa lopputuloksen unelmissanikaan kuvitella y-päivän rullaavan niin mahtavalla ja onnistuneella meiningillä! koko edesmennyt viikko on painanut itsensä kaasu pohjassa eteenpäin harvinaisen raskaalla kaasujalalla - jopa niin etteivät päivien toimet erotu muistissa toisistaan, eikä tällä hetkellä mieli osaa käsittää ajan kulkua muutoin kuin hölmistyneellä toteamuksella: "justhan oli perjantai?".

Alkuviikko painettiin viimehetken "pikkuasioiden" viilaamisella, parantelulla ja varmistelulla. joka ikinen tapahtumaa edeltävä päivä kuurattiin niin putipuhtaaksi asioiden hoitamisen osalta, ettei sen kristallinkirkkaasta seinämästä voinut kenellekkään luokkamme 18 jäsenestä jäädä sumuiseksi se, mitä tekee, kuka tekee, tai milloin tekee. itse toteutin näin konkreettisella näytöllä mm. y-päivän aikataulun selkeämpänä versiota pienten ohjelmistoa avaavien selostusten kera:

päivittämäni ohjelma-aikataulun ulkoasun ideana oli tehdä idiootinvarma ymmärrettävyys siitä, mitä tapahtuu missäkin rakennuksessa ja mihin aikaan. toteutus näkyykin siis yksinkertaisilla jaottelupalkeilla, joihin värit on napattu suoraan y-päivän logosta. yllättävänkin haastavaa ja aikaa vievää oli jokaisen esiintyjän/pajanpitäjän lyhyt esittely. ongelma ei suinkaan ollut itse kirjoitettavan asian keksiminen, vaan tekstin sovittaminen sanamäärällisesti sopivaksi ennalta mitattuun "lokerikkoon". mutta ajatustyöstö palkittiin, sillä itse koen jonkinasteista ylpeyttä tästä yksinkertaisesta, mutta sisällöllisestä taulutuksesta.

lisäksi eteen sattui eräs positiivinen ylläri! pari luokkamme tehotyttöä värväytyi vesileikkuuhommiin, jotta y-päivän somistukseen suunnitellut "siluettiukot" saataisiin mahdollisimman piakkoin maalattavaksi, ja sitäkautta siis valmiiksi ja esittelykuntoon. vaan nämä kaksi tapausta osoittautuivatkin todellisiksi ammattileikkaajiksi, ja kärräsivät alkuviikon ylityötunteina siluettien mukana myös suunnittelemani kilven - totaalisen valmiina! oi miten hieno tunne olikaan nähdä jotain omassa päässä kehiteltyä ja koneelisen työstön hahmotelmaa konkreettisena ja käsinkosketeltavana asiana, iso kiitos nooralle ja johannalle!

vau, kilpi kaikessa metrin korkuisessa komeudessaan!

tiistai sekä etenkin keskiviikko täyttyiväkin puhtaasta tapahtuman fyysisestä toteuttamisesta: tykötarpeita haalittiin, kuljetettiin ja asennettiin, tapahtumapaikat varustettiin esiintyjien tarvitsemilla laitteistoilla, tilasomistus toteutettiin tilojen sisä- ja ulkopuolille, esityksiä harjoiteltiin sekä kertailtiin, kutsumiamme vetonauloja varmisteltiin ja voi huh, en uskalla edes listata enempää pilkuntarkkaa toimea, sillä muutoin saisin naputella näppäimistöä seuraavat kolme päivää. vaan kaiken hikipisaroiden valuttamisen jälkeenkin oli henkistä jaksamista jäljellä tuunatakseen yrittäjänpäivän "henkilökunta"-paitaa hieman persoonallisemmaksi (pahoittelen ruttuisuutta. hävettää tunnustaa, mutta en valitettavasti näin opiskelijabudjetilla eläessäni omista silitysrautaa)

vaikkakaan alkuperäinen paitasuunnitelma ei toteutunutkaan tiukan aikataulun takia, oli tällaisesta perus unisex-mallisesta yläosasta erittäinkin mukava napsutella fiskarsseilla paloja pois ja tadaa! melko uniikkia tuli!

takaosaa leikellessäni suurien palojen saksiminen tuntui hyvältä idealta. vaan seuraavana päivänä oli mieleni kirkastunut ja tajunnassa kolkutti pieni järjen ääni; ensi kerralla malttia sen leikkaamisen kanssa!

itse y-päivänä luokkamme jakaantui siis kuka mihinkin ennelta sovittuun toimeen: yksi vastaanotti esiintyjämme, toiset vetivät talk show:n taikka muun esityksen, kolmannet valokuvasivat päivän kuvallisiksi muistoiksi (toisen valokuvaajamme nanitan talletukset näet täältä, neljännet ylläpitivät tapahtuman toimintaa tauotta.. aivan mieletöntä tekemisen kirjoa! kaiken mahdollistamiseksi tarvitsimme kyllä todellakin muiden alojen yhteistyötä; kauppis-, parturi-kampaamo-, puu- ja logistiikkapuoli hoitivat oman osa-alueensa kiitettävällä kunnialla! omana y-päivän päätoimena hehkui tapahtuman aikaisen visu-pajamme pyörittäminen yhdessä parin muun luokkalaiseni kanssa. homman nimi siis oli saada kävijäkansaamme kiinnostumaan visualistin ammatista, ja aktivitieettihoukuttimena käytimme pienen mittakaavan kuvausjärjestelyn kokeilumahdollisuutta. olimme roudanneet huoneellisen rekvisiittaa ja rakentaneet käytettäviä taustoja kuvauksien toteuttamiseksi ja täytyy kyllä kehua pestin mielekkyyttä! hieman omaa luovuuttaan epäileviä kävijäpersoonia oli ihana innostaa testaamaan sommitelmien tekoa, tai vaihtoehtoisesti jäädä hämmästyneenä seuraamaan mitä erikoisempia viritelmiä innokkaimpien kädentaitajien kohdalla. kuvasimme kaikkien tuotokset yrittäjänpäivämme facebook-sivuille , mistä voi noin muutoinkin tarkastella hieman päivämme kulkua

itse päävetonaulamme ei onneksi jäänyt keneltäkään tapahtumasta millään asteella vastaaviltakaan näkemättä, sillä pajatoiminnan hiljennyttyä juuri ennen klo 14 (milloin duudsoni jarnon puheen lämppärinä toimineen muotinäytöksen oli määrä alkaa) oli kauppiksella järjestämämme toiminta mahdollista lopettaa ja viilettää pääkallopaikalle juuri sopivasti ennen viimeisen ohjelmanumeron alkua. näin tiivistettysti sanottuna; muotishow:sta vastaneet luokkalaisemme olivat tehneet aivan mieletöntä jälkeä, ja edellispäivänä näkemääni kenraaliin verrattuna tosipaikan esiintyminen oli puhdasta a-luokkaa. eikä jarnokaan tuottanut pettymystä. kertomus hänen ja muiden duudson-poikien tiestä menestykseen oli erittäinkin kannustava ja jätti mieleen selkeästi polttomerkin; mikään ei ole mahrotonta! pienensuurena ekstrana tähän päivän toiseen esitykseensä ja samalla tapahtuman loppuhuipennukseksi oli luokkalaiseni (kunnia millalle) keksinyt vailla vertaansa olevan idean muistaa erästä ja ihanaa luokkalaistamme näin hänen syntymäpäivänsä kunniaksi, seuraavalla tavalla:

 

ja näin yli 500 päinen ja samalla puolikas kävijäkuntamme mahdollisti tämän mitä suloisimman synttärionnittelun - ah, miten ihana porukka meitä onkaan <3 p="">
kerrassaan tyhjentynyt olo vallitsi koko eilisen illan ja tämänkin päivän, eli ehkä kaikista järkevin koulupäivän toteutus tähän saumaan oli se, mitä opettajamme olivatkin järkeilleet; paulautekeskustelu ryhmän kesken. taisi olla ensimmäinen kerta, kun varmasti joka ikinen luokkalaisemme tunsi kuinka syvälle y-päivän järjestäminen on meitä koskettanut. saimme toisiltamme helmiä, mietimme mitä tekisimme toisin jos voisimme, itkimme, nauroimme ja mitä erityisimmin; lähennyimme. eiliseen ja tähän päivään tiivistyi se kaikki valtava raataminen, hiuksien repiminen ja itsensä työmäärällisesti äärirajoille vetäminen, mitä jo viime keväästä asti on enemmän tai vähemmän tullut eteen.

ei tähän juuri muuta sanottavaa kuin; me piru vieköön teimme sen!

tuhannen tekemisen taito

otsikkoa hieman avatakseni, viikon tekokatras sisältää erittäinkin laaja-alaisesti asiaa jos toistakin. vesileikkuutiedostojen kunnostaminen illulla on avannut enemmän kuin yhden ahaa-elämyksen tämäntapaisten toimintojen huomioonottoasioissa, toisen suunnitteleman messuosaston päivittäminen toteutettavaksi kuvausjärjestelyn sekä oikeasti käyttömahdollisten kuvien kautta antoi uutta varteenotettavaa ideaa vastaisuuksien varalle, sekä yrittäjänpäivän pienten "pilkkuasioiden" viilaus on kasvattanut luontaista jäntevyyttä vieläkin pidemmäksi sekä kestävämmäksi. ja kaiken tämän toiminnan tapahtuessa niin lomittain kuin päällekkäinkin, ja samalla työskennellen niin yhdessä että erikseenkin, on kaaosmaisuus väistämätön. tällaisen lahopään (kuin siis itse olen) pelastus on iki-ihana kalenteri, mikä täyttyi joka aamu tehtävistä asioista ja joka ilta seuraavalle päivälle jääneistä/siirtyneistä toimista. aikataululutkselle siis kiitos ja kunnia, sillä näin sanan _kaaos_ eteen on mahdollista liittää kaveri _hallittu_.

mutta kuten alkuhölöpötyksessäni tulikin ilmi, on siis messuoastoa päivitetty niin kuvausjärjestelyjen, kuin kuvien vaihto sekä -muokkaus sessioiden kautta seinäkangasta toteuttaessa. tämänhetkinen ulosanti näyttää seuraavalta: (niin, ja kyseessähän oli varsinais-suomen sijaishuoltoyksikön messualue)

Kuvassa molemmat messuseinät ovat vierekkäin, ja paremman hahmotuksen saamiseksi selitettäköön valokuvallisen seinän olevan pidempi (3m) ja pyykkinarutuotoksen (2m) seinämä. suuremman seinän kuvat ovat sekalaisesti niin ryhmäläiseni omista arkistoistaan löytyneitä muistoja, kuin messuosaston päivittämispäivänä otettuja luokkalaisteni yhteisvoimin toteutettuja filminpätkiä. pienempi seinä taas toteutettiin puhtaasti maalaa-tulosta-kiinnitä periaatteella, eli kuva on lavastuksellisesti toteutettu

suunnittelimme myös mahdollista sisustusta, mikä huokuisi kodinomaista henkeä sijaishuoltoyksikön periaatteiden mukaisesti. tuotteet on puhtaasti nettikauppoja selaillen bongattu, ja tarjonnasta sopivimmat läiskitty hintoineen päivineen ehdotusplanssille.

palautetta messuosaston parannelmasta asiakkaaltamme on jo tullut, minkä seurauksena päivittelymme jatkuu maanantaina ripein ottein. ideointi asiakkaan palautteiden perusteella on erittäinkin mielenkiintoista, ja voisinpa lisätä tämänkin toimen olevan yksi uutuusoppini kuluneen viikon sisällä.

olo alkaa lähenemään hyvinkin tyhjyydenoamisuutta, onhan pitkään järjestelemämme tapahtuma jo ensi viikolla! h-hetkeä innokkaalla jännityksellä odottaen.

sitkeä sissi

Jos viime viikko oli puolillaan hulinaa, niin kuluva oli täynnä sitä. en oikein käsitä näin jälkeenpäin tarkasteltuna kuinka omaa työn touhua ja intoa tapahtuman edentämiseen on noinkin paljon jaksanut riittää, siis ilman ensimmäistäkään todellista turhautumisen ajatusta, mikä yleensä ilmentyy sanoina "mä lopetan". vastoinkäymisiltä kun ei tekevä voi välttyä, ja tämä sanonta todellakin lunasti olemassaolonsa todenmukaisuuden: tilausten rahakanava tuntui kaivurilla kaivamisenkin jälkeenkin epäselvyyttä häilyvältä, tapahtuman järjestämispaikan virallinen nimi sekä osoite liikkuivat vain huhupuheina vailla varmistusta, ohjelmistorunko koki useamman kuin yhden vastaiskun ja tulostukseen tuppasivat lähteä niin väärät koot kuin versiotkin. ongelmat onneksi on tehty ratkaistavaksi, ja kuka sitä turhan helppoa käyskentelyä pidemmän päälle jaksaisikaan! usean puhelinsoiton, grafiikan venkslauksen ja sinnikkään tulostus-napin painalluksen ansiosta konkreettiseksi voitoksi kehkeytyi mm. yrittäjänpäivän pinssien, postikorttien ja t-paitojen tuotantoon saaminen, julisteiden levitykseen vienti sekä ohjelmistotiedotteiden jakaminen kutsuvieraillemme - aivan mahtava fiilis! minä 1 - vastatuuli 0. mitä enemmän tapahtumasta saadaan viilattua, sitä enemmän alkaa omakin järki jo ymmärtää meidän todella järjestävän jotain oikeasti tapahtuvaa, huh! jokainen sinnikkyyden siemen on varmasti lopputuloksen arvoinen, ja tätä tekemisen tahtoa on kunnioitettava määrä koko luokallamme.

kaiken luurissa roikkumisen, tilausten hoitamisen ja grafiikan korjailun lomassa lopputulokseksi sai siis jotain näytettävääkin aikaiseksi, tosin y-päivään liittyvää:

flyerin ulkoasu on graafikkotiimimme marjaanan käsialaa. ainoana etukannen korjauksena muutin osoitteen haluttuun muotoon, vaihdoin sloganin puhekielisemmän version sekä lisäsin ammattiospiton logon

 

flyerin takapuoli kokikin hieman suuremman muutoksen, mutta vain tekstiasettelun osalta. ohjelmarungon muuttuessa joutui flyerikin useaan syyniin ja lopulta parhain ohjelman asettelutapa lutviutui näin

tapahtuman pajanpitäjät varmistuivat, ja jokaisen pajan ovikyltti toteutettiin tältä pohjalta. esimerkissä oma kultamme: visu-pajan ovitunniste

koska ilmainen mainonta kannattaa aina, oli vähintäänkin järkevää toteuttaa eräänlainen mainosbanneri näin loppukirin ajaksi. timeline esiintyy mm. käsi- ja taideteolisuusalan sekä salon seudun ammattiopiston facebook sivuilla.

ja kaiken tämän tohinan keskellä ehtivätpä kelmin elkein opettajamme vielä toteuttaa pienen illustartor treenin kilpailun muodossa: pikasuunnittelussa toteutettiin kiltakoululle kunniakilpi, joka myöhemmin vesileikataan ja luovutetaan palkintona asentajakillan henkilölle. luokkamme kilpisuunnittelun tuotosten kesken toteutettiin pienimuotoinen äänestys ja onnekkaasti pääsin kokemaan jotain mikä tapahtuu itselleni erittäin harvoin: voitin! olen ylpeä pikatuotoksestani. (koska kilven asaitsija on vielä tietämätön kunniaräiskästään, toivon todella senkin epätodennäköisyyden olevan käymättä toteen, että paljastaisin yllätyksen hänelle tätä kautta. mutta jos vahinko tapahtuu; pyydän anteeksi ja käsken esittämään luovutushetkellä yllättynyttä).

uutena tuttavuutena esiintyivät viivoihin liitettävät "polut", jotka mahdollistavat mm. yhteisymmärryksen vesileikkuukoneen kanssa tietynlaisia kuvioita toivoessa. sama polkusysteemi toteutuu myös teippauksia suunniteltaessa!

jos viikkoa olisi kuvattava yhdellä sanalla, se olisi ehdottomasti tehokas! aivan käsittämätön määrä valmistunutta, kehittynyttä sekä uutta asiaa toteutunut - tästä ei voi olla kuin hyvä jatkaa.

school - here again!

lomalaidunten ruoho on viikko sitten kaluttu lähes multamaaksi, ja näin kuvainnollistaen viherkasvien mahantäyte polkaisi visualistiopintojen viimeisen vuoden käyntiin seuraavalla kaavoituksella; alkupäivien ruoansulatusvaheiden jälkeen luonnollisestikin ravinto eteni energiaksi - siis suomennettuna työntohinoinnin täyteisksi päiviksi.

Keväällä pitkälle suunnitteluasteella edennyt yrittäjänpäivä on jo pelottavan lähellä h-hetkeään, siksipä kyseisen tapahtuman järjestelyjen loppuviilaukset ovat tärkeiden asioiden listalla top 3 kaikilla sijoituksilla! päivän järjestämiseen tarvittavat asianyhteydet ovat vasta nyt saaneet päässäni sen oikean mittakaavan, eikä senttimetritulos todellakaan ole pieni. jokainen luokkamme tiimi toimii aivan satalasissa, minkä huomaa välistä havahduttua sieltä omista maailmoistaan katselemaan ympärilleen; tapaamisista sovitaan, ohjelma-aikataulua rukataan, puhelimet käy kuumana ja sähköpostit täyttyvät niin lähetetyistä kuin saapuneistakin viesteistä. nyt todella ollaan tosissaan! kesäloma on antanut monelle sitä tarvittua energiaa, mistä ei voi muuta olla kuin iloinen.

omakohtaisesti y-päivän markkinointia on töytäisty koko käsivoimin eteenpäin, siis kaikkea postikorttien lähettämisestä, julisteiden levityksestä aina pienien lisäsuhteiden internetmaailmaan kosiskeluun asti on työnalla muhinut. aivan pilkottua toimintaa en viitsi listata, mutta lyhyesti ilmaistuna markkinoinnin suunnittelua ja sen pohjalta toteutuksen edistämistä pienen graafisen työstön lisäksi tämä arkeenpaluuni on sisältänyt.

koska saimme tapahtuman ohjelmiston kevättä varmempaan uomaan, oli tämän pohjalta mainosjulisteen viilaus sekä uuden ulkokyltin teko aiheellista;

Graafisen tiimimme Marjaana oli keväällä suunnitellut upean mainosjulisteen, minkä pohjalta itse tein vain pieniä päivitysviilauksia; tekstisommittelut, logolisäys sekä osoitteenmuutos kokivat muodonmuutoksen, mutta muutoin kyseinen näkymä on Marjaanan käsialaa

duudsoni-jarnon varmistuessa ohjelmistossamme, on päävetonaulamme kyselemättäkin selvää. ja tälläkö me vasta haluammekin näyttävyyttä! ulkokyltti tulee olemaan noin parimetrinen ja se esittelee itseään tapahtumapaikan läheisyydessä. pientä tekstikorjailua vaille valmis (mm. tapahtumapaikan muutos ja toisen esitysajan lisääminen), mutta nekö hoituvat alkuviikossa käden käänteessä!

 paluu arkeen -rysäys on siis ainakin visualistien osalta päässyt erittäinkin positiivisessa mielessä ottamaan meidät omakseen. työnteko jatkukoon!