Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääsiäinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääsiäinen. Näytä kaikki tekstit

22. maaliskuuta 2013

rauhallista ihmemaata petivaatteista

juhlapyhät eivät näin kaupallisessa mielessä ole todellakaan mikään yhden päivän juttu. kausituotteiden/-tunnelman aikaansaaminen ajallaan (kaiken muun extratapahtuman lisäksi) on todellakin tietänyt työntäysteisiä tunteja, ajan lentämistä sekä luovan ajattelun jatkuvaa toimintatarvetta. koska palmusunnuntai kolkuttelee tulevana sunnuntaina, oli pääsiäinen tämän viikon ihan virallisesti tuloillaan, joka tarkoitti lupaa, että toivetta, laittaa tämä tipujen ja noitien juhla erittäinkin näkyviin koko myymälään. maanantaina siis raivasimme mekot, hatut, laukut ja korut päänäyteikkunoista ja kokosimme herttoniemestä tulleista fiilistely/inspiraatiokuvista (jotka työpaikkaohjaajani muun marimekon visualistipoppoon kanssa olivat suunnitelleet ja toteuttaneet jo reilu puoli vuotta sitten) mielestämme myymälämme sopivimmat tuotteet, kalusteet ja kankaat kainaloon, mistä ne kokopäiväisen jokatoimi-työnteon jälkeen asettuivat valitettavasti hieman keskeneräisesti, mutta silti valmiin näköisesti, virittämämme kangaskatoksen alle, liinoitettujen pöytien päälle ja lihasvoimin kannetuin penkkien istuinosille. koska täydellisesti loppuun hiotuista esillepanoista en mielelläni kuva-aineistoa räpsi, ei kyseisen päivän aikaansaannoksesta kuvamateriaalia tullut hankittua. ajatuksena oli pistää tiistaiaamuna ikkuna vimpan päälle ja ikuistaa 2013 vuoden pääsiäinen, mutta muutos tuli matkaan ja aloinkin tällöin hääräämään petivaateosastoa uuteen uskoon, jolloin työpaikkaohjaajani viimeisteli kyseisen toimen, joten kuvaaminen, noh, se nyt vain unohtui. vaan ehkä suurempi omatoiminen hommani olikin tämä liinavaate-vaihdoksen tekeminen verrattuna ikkunan tekoon. idea lähti uusien tunturipöllö -liinavaatteiden saapumisesta myymälään, ja niiden saamisesta esille. niiden rauhallisen harmoninen, koivumetsäinen sävytys saikin aikaan koko osaston rauhoittamisen, ja aiempaa harmonisemmaksi teon. käytännössä ja listamaisesti ilmoitettuna tämä tiesi "inspiraatiosängyn" petivaatteiden vaihtamisen ja elämänjälkeisesti petaamisen, seinähyllyissä esillä olevien liinavaatteiden vaihdon harmoniseksi värimaailmaksi, vitriinin sisällön vaihdon, yöpaitojen ripustaen lisäämisen kyseiselle alueelle (eli seinärakenteen muuttamista), sekä hyllykössä sijaitsevien niin pakkauksessa että esillä ja auki olevien tuotteiden toisiinsa yhteensopivan liukuvaksi sommittelun ja vaihdon. luulin olleeni realistinen ajatellessani selviäväni tästä yhdessä työpäivässä, vaan ei. kaksi päivää se vei, eikä yhtään luppoaikaa päässyt kertymään. ylpeyttä kyseinen ajatustoimi ja fyysinen suoritus kyllä on tuonut, kehuista pääsin oman pääni lisäksi nauttimaan myös muiden työntekijöiden suusta ja suunnalta. tältä osasto tällä hetkellä näyttää:

osaston harmonisen ilmeen ideasyypäänä nököttää keskimmäisenä peittona letkottava "tunturipöllö". muut kuosit toimivat lähinnä tukena ja runsauden tuojina.

aiemmin petaus oli poikkeuksellisesti hyvin siisti ja suoraviivainen. nyt vaihdon hetkellä päätimme jälleen toteuttaa marimekon esillepanojen peruskiven, eli elämän jäljen näyttämiseen. tämäkin sänky sai päässäni tarinan, jossa henkilö on vapaana sunnuntaiaamuna jäänyt sänkyyn lueskelemaan viltin alle kirjaa, odottaen samalla kahvin tippumista. juuri ennen kuvanottoa sumppi on valmistunut, joten viltti on rennosti heitetty päältä sivuun ja kirja odottaa lukuhetken jatkoa hakuretken ajan.

ja itse suurin työ, eli hyllyt. tämän seinäosion edustus on päätynyt sini-vihreään, ja mielenkiintoa herättämään on pitkän ajan tuumailut tuottaneet niin tuotteiden rytmitys kuin "väli-inspiraatiot", eli tässä tapauksessa astia-asetelmat
lähempää kuvaa seinän asetelmasta. sommitteluiden ei tarvitse olla juurikaan järkeviä, enemmänkin sen oloisia kuin niitä oltaisiin viemässä jonnekkin. extrana pientä pääsiäistä tännekkin.

simppelikin ratkaisukin on välillä ihan ookoo. posliini saa keveyttä lasista.




sinivihreästä keltavihreään. suurempi hyllykkö ja suurempi suunnittelu. mutta onnistui!

ajattelin tähän hyllykköön ujuttaa astioiden lisäksi pyyhkeitä. kylppärituotteita kun on aiemminkin hyvällä menestyksellä yhdistetty petivaatteisiin, joten miksipä en minäkin. kai se pääsiäissaunakin voisi kuulua ajankohtaan?
viherkasvit jollain ajatukseni tasolla vain kuuluvat makkariin - luonnollisesti siis myös näitä tuotteita esitteleviin hyllyihinkin

joku viisaampi marimekkolainen on joskus antanut kultaakin kalliimman vinkin esillepanoihin - kun teet jotain, tee se näyttävästi. ei siis pieniä yksittäisiä näperryksiä, vaan toistoa, toistoa!
ja vielä edellisestä seinästä liu´uttiin vielä tämännäköiseen ja väriseen hyllykköön. rauhallista, rauhallista.


vitriinikin kaipasi uudistusta. idea oli kovan työn alla keksiä, mutta lopulta jonkinlainen ihmemaa alkoi tuntua turhautumisen keskellä jo houkuttelevalta ajatukselta toteuttaa. (sattumalta lapsille on tiedossa viikonloppuna suklaamunien etsintää tällä osastolla, joten esillepano toivon mukaan on heidänkin mieleensä). viltistä sai nurmikon, kannuista ja pöytätableteista puita, laseista ja tuikuista pensaita, sekä lasinalusista lätäköitä - ja tadaa! ihmemaametsä on valmis, esitellen samalla marimekon tuotteita.

koska kokonaisen osaston kokonaisvaltainen päivittäminen oli erittäinkin mahtava oman osaamisen kokeilu, on ajatuksena ottaa tämäkin toimi yhdeksi näyttöarvioinnin kohteeksi. vaan vielä ei viikko tähän loppunut. mainittavan arvoisena voisin ilmiantaa miesten tuoteosaston freesauksen, sillä kyseinen seinusta oli jo tovin ehtinyt aikaisemmalla ulkomuodollaan oleilla ja lisätarmoa olomuodon muutokseen antoi myös juuri tulleet ja esittelyään kaipaavat paidat. Tässä uutta:

uutta paitaa, lokero muutosta ja tietenkin myös kerroksellisuutta tempaistu. klassikotkin heräävät aina uusiin ulottuvuuksiin kun saavat toverikseen uutuustuotteiden väriä.

ehkä mielenkiintoisin tekemäni miesten juhla-asuste-esittelytapa ikinä! näin siis saatiin niin vaateasiaa, kuin keittiötarvikettakin samaan esillepanoon. hauska oppi!
sekä tietenkin viikolle loppukevennyksenomainen aleksinkulman-myymälässä maavisualistin kanssa rakentamani pöytä uutuusmeikkareilla ja -laukuilla:

aiemmin pöydänvalloittajina toimivat lompakot. ne saivat siirtyä ja tehdä tilaa keväälle (ja korkeudelle).
kaksi eri tuotesarjaa, kolme eri väriä. kaikki nappaavat toisistaan kiinni jostain kohdasta, joten näinkin värikkäät yhdistelmät kyllä voivat toimia, ihme ja kumma.
kroppa kertoo tietävänsä tehneensä koko viikon hommia, vaan mieli ei väsy vieläkään. mitä pidemmälle harjoittelujakso etenee, sitä paremmin opin ymmärtämään yrityksen ajatuksia ja tarkoitusperiä. ja mitä paremmin ymmärrän, sitä mielenkiintoisemmaksi ja idearikkaammaksi työskentely muuttuu. vain yksi sana riittää kuvaamaan mielipidettäni tämänhetkisestä oppimistilanteestani; ihanaa!

10. maaliskuuta 2013

joulusta pääsiäiseen

viikko neljällä sanalla: tyynyt, joulu, pääsiäinen ja astiat. jokainen jaoteltavissa joko samaan tai eri työtehtävään, mutta varmaa on se, ettei yksikään työtehtävä ole samanlainen. liikkuva visualisti ja vaihteleva neliömäärä ynnättynä uuteen työpisteeseen kuului myös toisen marimekko-työ-minäni viikkoon ja ihmettelyni tällaiseen muutosrikkaaseen hommaan ei ole laantuakseen. tämä ihmetys on kylläkin vain ja ainoastaan plussan puoleista ja kuvaavin sanarimpsu mielentilalleni tuleekin joskus kuulemastani lastenlaulusta: "maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa".

tyynyhyllyt kaipasivat alkuviikosta uutta ilmettä ja ryhdyimmekin työpaikkaohjaajani kanssa työstämään tätä toimea nostossa olevien kuosien, väriyhdistelmien ja muuhun myymälään yhteen kuulumisen kanssa. ja kun melko yksinkertaisten ja helppojen yhdistelmien kanssa aiemmin työskennellyt ajatusmaailmani törmäsi näin mahdollisuusrikkaaseen askareeseen, meni tämän tytön sormi suuhun. oli armottoman vaikea päättää edes mistä sitä aloittaisi, kun toisaalta haluaisi käyttää kaikkea, toisaalta taas ei juuri mitään. onneksi työpaikkaohjaajani jaksoi suurinpiirtein kädestä pitäen opastaa hänen päätöksentekojen syyt; mitä hän katsoo, mihin yhdistää, mikä yhdistelmä viestittää mitäkin ja vieläpä antaa esimerkkiasettelua, joka toimisi tässä nimenomaisessa tapauksessa. jokainen oppi on todellakin koppi, eikä parane unohtaa yhtään ohjenuorta. täällä marimekolla työtapoja kun on lukuisia, eikä yksikään ole sinänsä väärä. on vain enemmän ja vähemmän tyyliin sopivia ratkaisuja, joista jokainen saattaa toimia jossain vaiheessa. hienoa avartamista! lopulta hyllyt näyttivät tältä:

esimerkki, minkä ohjaajani hyvin tietoisin ja varmoin siirroin sai alta aikayksikön aikaiseksi. jaoittelimme neljä nostokuosia sävyjen perusteella niin, että molemmat korostavat omilla hyllyillään kahta tiettyä kuosia. hyllymaailmojen oli tietysti sovittava toisiinsa, mutta myös muun myymälän värivaihteluihin.
jo pelkkä tyynyjen saaminen siistiksi saaminen meinasi kostautua suureksi haasteeksi, saati sitten suorien rivien ja kuosien herkullisesti esille saaminen. en olisi toimen alkuvaiheessa uskonut saavani edes tämänkään verran yhdisteltyä, mutta jossain vaiheessa pääkoppa vaan alkaa ymmärtämään syitä, mikä auttaa mitäkin tuomaan esille, tai toisinpäin. yritysten ja erehdysten kautta siis.
ehdin vielä samana päivänä pitää itselleni pienen loppukevennyksen, mihin kuului somisteena olleiden ystävänpäiväpakettien poisotto ja jonkin mielenkiintoisen inspiraationlähteen lisääminen kyseisille paikoille, ettei yleisvaikutelma jää pienemmissäkään myymälänkohdassa tyhjäksi. astioilla leikiteltyäni sai mm. yläkerran ideaseinä pienet asetelmamuutokset.

tähän mennessä ehkä mielenkiintoisin esillepanovinkki on: keksi sille tarina. tässä siis koululainen on tullut kotiin, heittänyt kouluvihkot eteiseen, hörpännyt viimeisillä voimillaan lasillisen nesteytystä ja kofeiinia, jotta saisi mahdollisimman pikaista piristystä kaikkensa antaneeseen päiväänsä. espresson voimilla hän on viimein jaksanut riisua mukana olleet käpsäkit päältään ja istuutunut rauhassa nauttimaan välipalaa. verensokerin tasoittumisen myötä, henkilö on autuaan raukean olon saatuaan päättänyt lähteä huuhtomaan päivän tomut niskastaan ja mennyt suihkun kautta lopettelemaan päivänsä ja lataamaan akkunsa seuraavia koettelemuksia varten. sama tarina tuottein: vihkot-astiat-huivi, laukku ja rahapussi-astiat-meikkipussi ja pyyhkeet. saitko kiinni?

ja pientä täydennystä myös yläpuolella esitelleeni hyllyn alle. koska tuoli jäi laukun ylösnostamiseni myötä tyhjäksi, virittelin paikalle muuhun hyllyasetelmaan sopivan "välipalatarjottimen".

seuraavina päivinä olikin vuodenajat hukassa. juuri kun luuli joulun olevan vielä kaukainen asia näin alkukevään kirkkaassa valossa ja pikkuhiljaa hipuvissa plus-asteissa, vaan tekikin se yllärin saapumalla työharjoitteluviikkooni toteutus- ja suunnitteluasteella. termi liikkuva visualisti osoitti taas olemassaolonsa ja pari päivää hurahtikin herttoniemessä sijaitsevassa marimekon tehtaanmyymälässä. kyseinen paikka toimii käsitykseni mukaan eräänlaisena marimekon sydämenä, missä kaikki ideoista suunnittelun kautta lopputuloksen toteutukseen asti tapahtuu. oli upeaa päästä pintaraapaisun verran koko marimekon visualistipoppoon kanssa työskentelemään, ja toiminamme olikin siis tulevan joulun suunnittelu, ja rakennus. valitettavasti kuvamateriaalia ei tästä mahtavasta projektista ollut mahdollista ottaa, sillä lehdistö on ainoa ensimmäinen, kuka nämä näkymät saa julkiseen näkyvyyteen paljastaa. mutta lyhyesti kerrottuna koko visualisti kuusikko jaettiin eri porukoihin, ketkä ideoivat ja rakensivat eri myymäläosastojen tulevan visuaalisen ilmeen, minkä jälkeen tuotokset kuvataan, esitellään ja pistetään paperiversiona jakoon marimekon myymälöille ympäri suomen (ja ulkomaiden) jouluajankohdan saavuttua. yhteisyössä toimi tietenkin muita luovia marimekon työntekijöitä, eli moniosaisuus kunniaan!

oman työssäoppimisajan tukikohta, marikulma, taasen odottaa lähestulkoon koko myymälän visuaalisen ilmeen freesimmäksi laittamista ensiviikon loppuun mennessä, joten tämä tohina oli paras aloittaa jo kuluneen viikon viimeisinä päivinä. kaiken toteutus alkaa aina suunnittelulla, ja näyteikkunat olivat ensimmäinen kohde johon päänrapsutuksia kului. "vahinkosattumien" myötä katunäkymään saatiinkin yllättävän ripeästi uutta ilmettä, joten aikaa jäi vielä pieneen tyynyhyllyn loppuviilaukseen. mielipiteet kun saavat aina uutta kanttia muutaman päivän maisemanvaihdon jälkeen, joten päätimme muuttaa muutamaa kuosia ja vähentää lepotuolin tyynymassaa, jolloin lopputulos olikin huomattavasti harmonisempi:

punainen unikko alkoi tuntumaan erittäin epäsopivalta muuhun massaan nähden, mutta keltainen versio samasta kuosista toimii sisartaan huomattavasti paremmin

aiemmin tyynykerrokset olivat muutamalla täytteellä korkeammat, mikä sai aikaan vaikutelman "se kaatuu päälle".  tästä johtuen päätös minimalistisemmasta esittelystä otettiin kokeiluun, ja näkymä onkin nyt levollisempi.






pääsiäinenkin tekee tuloaan, mutta marimekko on tyyliltään melko ajankohtainen, millä tarkoitan sitä, ettei kausituotteista tehdä kovin suurta haloota ennen kuin kausi on oikeasti hollilla. mutta koska hommaa on tiedossa täyspäiväsisesti jo ensikin viikoksi, päätimme tehdä tästä tulevasta noitien ja tipujen kaudesta massapöydän myymälän yläkertaan. tällainen massapöydän teko oli minulle aivan uusi juttu, joten ajatuksia ja toteutusmahdollisuuksia taas kaivattiin. päivä siinä vierähti kaikkine tyhjennyksestä, ja edellisten tuotteiden hyllyyn asettelusta itse pöydän järjestelyyn ja somistamiseen asti, mutta ajankulua ei ehdi näissä hommissa edes huomaamaan. pari yksityiskohtaa vielä jäi uupumaan, mutta tilanne korjataan varmasti ensiviikon aikana. tässä muutamia kuvia tämänhetkisestä aikaansaannosta:

mustavalkoinen ja klassikkokuosinen kangas pöydällä antaa armollisesti kaiken huomion esiteltäville pääsiäistuotteille.
korkeuseroja ja jatkuvuuksellisesti sopivuutta tuotehyllyjen kirjoon

hassuttelua kupeilla ja kintaistakin on mahdollista saada jotain kaunista
mahdollisesti yhteenkuuluvat tuotteet tuli automaattisesti sijoiteltua vierekkäin: munakupit tarvitsevat kananmunia ja kananmunat taas lämmittäjiä. eikö?

pöytätablettienkaan ei ole aina pakko olla vain käyttötarkoituksensa mukaan esitelty, vaan miksei tehdä niistä pöytäkoristeita, mitkä ovat huomattavasti huomiotaherättävämpää? taaempana annettu ideaa ja valmispakettia pääsiäisvierailuille vietäväksi.

ja tässä vielä ensimmäinen näkymä pöydästä, jonka asiakkaat yläkerran astiapuolelle tullessaan havannoivat.

viikko on siis sisältänyt runsaasti muutosta, niin fyysisesti kuin hengellisestikin, eikä valittamisen aihetta löydy. työpäivät ovat jo aiemminkin mainitsemani mukaan työntäyteisiä, eikä ensiviikollakaan ole tiedossa muutosta. mutta ei haittaa, tämä tyttö tykkää!