Borgå

Kuluvan viikon keskivaiheilla tutkimusmatka Porvoossa kosahti sisimpääni ja vauhdilla. Itse olen aina ollut (ja luultavasti tulen aina myös olemaan) päästä varpaisiin ja vielä läpikotaisin pesunkestävä jouluihminen, joka aloittaa ensimmäisten joululaulujen varovaisen hyräilyn jo juhannuksen jälkeen saaden tällä intoilulla kanssaeläjät inhoamaan kyseistä juhlaa jo lokakuussa. Koskemattomana Porvoovierailijana reissu kaupungin vanhaan kolkkaan oli siis suunnaton jouluhengen liekin leimauttaja! Kaikki se pienten putiikkien tunnelmallisuus, heidän mieletön joulusatsaaminen esillepanoissa ja pieni keskieurooppalainen vivahde rakennuksissa on suositeltava vierailukohde niin  enemmän- kuin vähemmänkin jouluihmisille. Persoonallinen piensisustustarjonta kukoistaa, herkku- ja lahjatavaraoiden erikoisliikkeet palvelevat ystävällisesti monipuolisella tarjonnallaan, sekä paikallisylpeyttä tuottetarjonnoissa korostaminen on varmasti yksi Porvoon valttikortti.

Matka kuin matka, visualisti ei koskaan tyydy vaan fiilistelemään hämmästyneenä, vaan tottakai tallentaa parhaimmiston itselleen kuvalliseen muotoon. Tämän tavan sisäistäneenä ensimmäisenä kuolaamista aiheuttaneet tuotteet, jotka onnistuin mielessäni moneenkin kolkkaan kodissani sommittelemaan mitä mahtavammille aitiopaikoille. Valitettaavasti yksikään ei heistä mukaan asti lähtenyt, mutta tulevaisuuden inspiraatonlähteeksi sopivat mitä mainioimmin.

Valtava valaisin, "omaperäisesti" hehkulampun muodossa, oli jollain tapaa vitsikkään kaunis. Lampun viereisessä kuvassa jälleen valaisin, mutta totaalisen eri maailmasta. Pellistä muotoiltu lentsikka huokuu retroa, lapsenomaisuutta ja kierrätystä. Valaisinpainotteisena kollaasina vasemmassa alareunassa upean käsityön ja DIY-olemuksen omaava kattokruunu, jossa kahvikupit ovat saaneet uuden tarkoituksen. Oikean alareunan tarjottimet(?) sopisivat mielestäni paremmin seinälle kuin pöydälle, aivan ihanaa väriloistoa!

Seuraavaksi yleistä tuotesommittelua, joiden yhteinäisimmäksi piirteeksi nousi selkeästi jälleen tee-se-itse olomuoto. Onkohan oma vaatesuuntainen persoonani kääntymässä jonkinasteiseksi askarteluintoiseksi sisustusnäpertäjäksi?

Suurin kuva huokuu kaikkea sitä, mitä koko Porvoon vanhan kaupungin pienet putiikit omasivat: lämpöä, pirttimäisyyttä ja ehkä uskaliaasti ilmaistuna "pukinpajan" tuntua. Oikean yläreunan metallista taivuteltu ripustin oli koristeltu kuusenkoristein. Se karu ja yksinkertainen kauneus puhutteli. Alimmaisena sijaitseva kehyskollaasi iski ikävästi henkilökohtaiseen To-Do listaani, sillä valehtelematta reilun vuoden olen suunnittelut koristavani kotini seinän täysin samanlaisella rykmentillä. Ehkä tämän innoittamana saan toimeni aikaiseksi vielä tämän vuoden puolella.. (not)

Kierrellessä turistikartan mukaisia reittejä paikasta A paikkaan B, välttämättömänä näköaistin omaavana henkilönä ilmeni törmäys kadunkorstajien teoksiin. Muutaman sillanalus- ja katulamppukuvailut ikuistaneena, kunniaa Porvoon katuartisteille!

Stretart i Borgå

Kaduilta ja putiikeista irtauduttua, matka jatkui kohti Sipoossa sijaitsevaa taidekeskus Gumbostrand Konst & Formia. Totte Mannissen maalaukset vuodesta 1993-2013 koristivat taidenäyttelyn tilaa, mutta pienenä lisänä hentoisesti rajattuna pieni kulmaus on varattu kuukauden nuoren taiteilijan teoksien esittelyä varten. Kyseisen kulmauksen vaihtuvat taiteilijat eivät välttämättä ole fyysiseltä numeroinniltaan vähälukuisia, vaan heidän sana "nuori" tarkoittaa heidän taiteilijauransa alkumetreillä oloa. Seuraavaksi näyttelyn/näyttelyiden parhaimmistot:

Totte Mannisen näyttelyn teokset toivat mieleeni absurdia kuvioyhdistelyä, jotka sävyttyvät psykedeelisesti värimaailmansa ansosta. Taiteen tyylilaji on katsomustani miellyttävä, sillä juurikaan järjellistä johtolankaa hahmottamattomana, mielenkiinto säilyy teoksen katsomiseen ikuisesti.

Kysessää on iältääkin nuori taitelija,  Ville Laurinkoski. Kontrastikasta, rujoa ja surullista värimaailmaa ensisilmäyksellä havaittavista, mutta tuntuma siitä että teos pitää sisällään vahvan sanoman on ylitsepääsemätön.

Suomenkatsomukseni rikaistui on jälleen kaupungin verran ja joulumieleni kohoaa kohisten Porvoon reissun ansiosta. Virkistävää, rentouttavaa ja avartavaa - jo puolen päivän kaupunkireissut voivat antaa paljon henkistä pääomaa.