Portfolio - mikä minä olen

Matka visualistiksi ei ole yksiselitteinen, suoraviivainen tai vain yhden osaamisalueen painottuma. Tämän jos minkä olen huomannut viikkoni tunteja luvattomasti syöneen portfolion työstön lomassa. Jokainen ala (varsinkin luovat) kaipaa työntekijöiltään jonkinlaista näytettä siitä, mitä he osaavat. Osaaminenkin on jotain aivan käsittämätöntä yrittää määrittää: onko se konkreettista, teoreettista vai saavutuksen omaista? Mistä taidoistani olen ylpeä ja täten korostusta ansaitsevia? Mitkä osoittavat osaamisalueiden hallinnan mahdollisimman monimuotoisesti ja ymmärrettävästi? Milloin kuvien epätarkkuus on jo niin epäsuotuissalla tasolla, etteivät ne todellakaan anna arvoa siinä esitettävään työhön?

Ja kaikki tämä kiteytyi kysymykseen; millainen MINÄ olen?

Näihin ja lukuisiin muihin pohdintoihin olen viikon varrella törmännyt, yhtäaikaa tapellen blogin ulkoasua koskevien koodien kanssa, juurikaan syvempää ymmärrystä saavuttamattomana. Kaiken vastamäen ja osaamiseni osoittamisen turhautuneisuuden keskellä olen korostanut mielessäni selvää päämäärää; blogi on näkyvillä kaikille, ja haluan myös näyttää osaamiseni tyylini mukaisesti. Täten on tärkeä panostaa portfolion jokaiseen alueeseen, sillä pystyessään olemaan ylpeä töistään on kiitoksena edes se oma mielenrauha. Siis jonkinasteista itsekkyyttä nostamalla, ja antamalle tälle kunnianhimollista potkua, olen onnistunut pitämään pään jotakuinkin kasassa ja saanut kuin saanutkin kasaan pohjan portfoliolleni!

Pohjatyöstön tehneenä, huomaan suhtautuvani portfolion täyttöön ja muotoiluun paljon rennommin; kun ei ole enää "hirveä pakko" saada edes jotain tehtyä, on ns. "luova laiskuus" päässyt valloilleen. Tuolloin ajatukset virtaavat pääkopassa paljon vuolaammin, ja ideaa portfolion sisältöön, jäsentelyyn ja ulkoasuun tupsahtelee kuin itsestään. Suosittelenkin siis joka ikistä portfoliotyöstön alkumetreillä olevia täyttämään kuvallista ansioluetteloaan aluksi edes jotenkin. Väliä ei ole, kokoatko ensin kuvat ja kirjoitat tämän jälkeen jotain avartavaa sanomaa töillesi, jätäkö kirjoitukset kokonaan väliin vai teetkö kohta kohdan aina valmiiksi ennen julkaisua. Tärkeintä on että teet edes jotain! Kaikkea saa aina muokattua, ja tuleekin muokata. Aivot kun toimivat siten, että koskaan _ei siis koskaan_ ensimmäisellä kerralla tule se kaikista järkipätöisin sanoma ulos. Ja muokkaus kannattaa. Muistat vain pitää aina mielessä sen ; teet sitä itseäsi varten, ja saat aivan itse esittää osaamisesi juuri niinkuin omalle mieltymykselle on parasta!

Omatkin portfoliomuokkaukset tulevat jatkumaan vielä varsin useaan otteeseen, mutta lähtökohdat ovat selvät. Onni on blogin muokattavuuden helpoudessa, ja tätäkautta osaamisen päivitys käy aina uuden idean ilmestyessä! Listasin vielä näin loppuun muutaman itsensä psyykkausideat, jotka toivottavasti helpottavat edes itseäni tulevissa pohdintaa ja itsensä esilletuomista vaativien töiden edentämisessä:

• Älä vetkuttele aloittamista, vaikka tuntuisi ettei sinulle ole mitään inspiraatiota työstölle. Tärkeintä on että kirjoitat/teet edes jotain, minkä pohjalta valmiimpaa rakennetta on huomattavasti helpompi lähteä työstämään, kuin tyhjää paperia.
• Selaa muiden portfolioblogeja. Tällöin voit napata itsellesi parhaimmat vinkit, esim. asetteluun tai sisällön rakenteeseen. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, riittää kuin tuunaat siitä mieluisan.
• Osoita osaamisesi mahdollisimman laajasti. Osaamisen esittely alkaa jo ulkoasusta - jos pohja on selkeä ja visuaalisesti sinun näköisesi, saat varmasti mielenkiinnon lukijalta.
• Esittele osaamistasi myös kirjallisesti. Kun avaat tekstin avulla töidesi prosessia, voi portfolion lukija - ja täten mahdollinen työnantajasi, huomata sinun olevan taitavampi kuin pelkän kuvan perusteella olisi uskonutkaan!

Portfolioni voit käydä kurkkaamassa täältä , onnea ja menestystä omasi rakentamiseen!