kierrä - katso - toimi

pimpulan pampulat sentään, on ehkä haastavin työharjoitteluviikko takana! ei, kyseessä ei ole toimien korkea taitotasovaatimus taikka runsaslukuisuus - päinvastoin. jos kahtena viimeviikkona olen kuvitellut henkilöstön hävinneen minimilukuisuuteensa, olin erittäinkin väärässä. työviikko seitsemän osoitti lahjakkuutensa varmistamalla jokaisen oikeasti taloon kuuluvan visualistin kiireellisyyden omissa hommissaan, mutta samalla tehden kyseisistä tohinatoimista yhden henkilövahvuuden vaativuustasoisia - siis suomeksi sanottuna tehtävät asiat eivät jaksaneet antaa tarpeeksi monimuotoisuutta usean henkilön työstämäksi, vaan jokaisella oli ihan oikeasti vain ne omat hommat. sekavaa selitystä, mutta oma kielikulttuurisuus ei nyt anna selkeämpää kuvailuantia viikkotoimien havainnollistamiseksi. mutta siis, samalla kun haasteellisuus iskee vastaan, antaa se tietynlaisen mahdollisuuden; pystynkö toimimaan talossa jo suhtkoht itsenäisesti ja ideoimaan itse omat toimeni, huomioonottaen tietenkin samalla talon tapahtumien rullaamisen?

viikon visualisuusanti on siis täydellisesti oman onnenkantamoien ansiota, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa mm. tutuksi tulleiden osastomyyjien siivous/ylläpito -paikallaoloni huomiointi plussattuna uutuustuotteiden saapumiseen on yhtä suuri kuin ninalle hommia! työmäärä on siis koko viimeviikon ollut hyvin epävarmaa ja sitäkautta vaihtelevaa aina päivän mukaan, mutta onnenkantamoisia sattui näin jälkikäteen tarkasteltuna erittäinkin mukava määrä. tässäpä tuotoksia:

ensimmäinen toimi asettautui tiistaille naisten muodin saralle: alusvaatteisiin oli onnekkaasti aamulla saapunut chantelle:lle muutama uusi alusasukokonaisuus, ja heille oli tarpeen tehdä tilaa ja asettaa esille. siispä muutama tiivistys ja tuotevaihto telineistä seinälle, sekä toisinpäin ja volá! esillepanopaikka oli valmisteltu. valittu teline sijaitsi mukavasti vieläpä mallinukkepöydän vieressä, siispä valkoinen patsaskin sai uutta ylleen.

Alusasukokonaisuuksia saapui kahdessa värissä; musta ja tummanharmaa. järkevintähän oli tietenkin koota toinen väri seinän toiselle puolelle, ja toinen vastakkaiselle.

alushousut on suotavinta asettaa aina alimmaisiksi, mutta ainahan on tietenkin joustovaraa. tässä tapauksessa pääsääntö kuitenkin oli esillepanon aatelia ja liivit aseteltiin lukumääränsä/kuppikoonsa perusteella näinollen jäljelle jääviin piikkeihin lukumäärin 3 ja 3.

mallinukelle valitsin mahdollisimman tumman alusasuversion, sillä jollain tapaa valkoisen pohjan antama kontrasti antaa mahdollisimman näkyvän esittelyn tuotteelle.

torstainen lastenosastovierailuni poikikin yllättävän monipuolisen ja runsastoimisen päivän. vaikkakaan esillelaitettavaa ei täällä ollut, oli aiemmat uutuustuotteet ripoteltu hieman miten sattuu. silmäni havaitessa tämän päätti aivotukseni asian olevan juurikin nyt hoitamisen tarpeessa. baby -osaston molo, sekä name it osastoosuudet joutuivatkin käsieni terrorisoinnin kohteeksi. molo -osuudessa ei juuri paljoa muutosta tarvinnut hyvän näköisannin aikaansaamiseksi tehdä. vain parin inspiraatio-asusteen ripustaminen ensimmäisiin piikeissä roikkuviin tuotteisiin, sekä muutama tuotesijaintivaihdos riitti mainiosti. seinästä tuli aiempaa täydemmän- sekä kokonaiskattavamman näköinen.

name it osio antoikin sitten hieman enemmän haastetta. kyseisen merkin tuotteille oli annettu elämistilaa neljän seinän ja yhden lattiatelineen verran. lattiateline ammotti suurinpiirtein tyhjyyttään, kun taas seinän tuotelukumäärä oli jo hyppäämässä syliin, niin tyttöjen kuin poikien osuudella. paljouden kannalta poikien vaatteita oli kuitenkin enemmän, siispä tämän sukupuolen edustajan pukeutumisasiat ansaitsivat niin kahden seinän, kuin lattiatelineenkin verran esittelytilaa.

tuotteita ei kuitenkaan tahtonut riittää aivan täydellisen kokonaisvaltaisen näköiseen laittatielineeseen, siksipä hätäratkaisuksi sopii mm. housujen tuplaesittely.

ja samaa tuplaesittely-tekniikkaa tuli käytettyä myös telineen toisella puolella

pientä tyylijakoa oli mahdollista toteuttaa seinien tuotteiden valitsemisvaiheessa; tämän seinän nimesin "swag-baby":ksi.

ja toinen seinä lutviutui "seilori-baby":ksi. tyylien nimeäminen ennen varsinaista tuotteiden siirtoa ja asettelua helpottaa huomattavasti yhdisteltävien tuotteiden päättämisessä, sekä käytettävien tuotteiden sijoittelemisessa.

tyttöjen osuus ei ehkä aivan niin mielenkiintoista nimeämistä osakseen saanut, jaotteluperusteina toimivat lähinnä värit.

järkevän näköinen seinärakenne meinaa joskus alkaa haastavaksi toteutettavaksi, sillä vaatteiden pituus ja leveys eivät aina ole sopusoinnussa keskenään. tällöin pitää vain pyrkiä sen hetkisten mahdollisuuksien puitteissa oleviin parhaisiin mahdollisiin ratkaisutoteutuksiin.

perjantaina pääsin vielä erittäinkin kokonaisvaltaiseen myymälänhahmottamishommiin: global:in kaksi uutta yö-/oloasua odottivat esillelaittoaan ja esilleasettamispaikkaansa - molempia kokonaisuuksia tupsahti kaiken lisäksi kahta eri väriä. muutamia käyttämättömiä telineitä oli mahdollista ottaa hyötykäyttöön, haasteena vain oli globalin osasto-osion kalusteiden uudelleenjärjesteleminen niin, että asukokonaisuudet ovat yhdessä esiteltyinä, mutta samalla luontevasti soljuttuvina muun kyseisen merkin tuotevalikoiman joukkoon. ratkaisin asian usean venkslailukokeilun jälkeen niin, että eräs "vanhempi" yöasukokonaisuus sai siirtyä hieman syrjempään ja kahdelle erilliselle telineelle (ensimminen kuva), ja heidän luovuttamat keskemmällä osastoa sijaitsevat rekit saivat täyttyä uutuuksista.

siirrettyä yöasukokonaisuuttakin oli kahdessa eri sävyssä, eivätkä molemmat millään mahtuneet houkuttelevan näköisesti yhteen lattiatelineeseen. siispä ronskisti asettelin toisen värin lattiatelineeseen, ja toisen sijoittelin hieman syrjempään (mutta silti näkyviin) seinänvierustalle eräänlaisille rekkitelineille. taustalla oli myös idea saada käyttämätön takaseinä jotenkin hyödynnettyä, sen ollessa aiemmin jo vaikka kuinka pitkään tyhjyyttä ammollaan. nyt takaseinä ei ole enää vain seinä!

ja uutuudet pääsivät kahdelle rekille, minkä tovereiksi päätin ottaa vielä pienen lattiatelineen. syy päätökseen syntyi halusta jotenkin saada uutuutta korostettua, ja näin yksittäisellä ja pienellä kolmiulotteisella esittelykalusteella halu täyttyi.

on aivan pakko nyt tässävaiheessa sanoa, että jonkinlaista omaa lemppari-ideaa visualistin hommassa on päässyt syntymään! muodin osastoilla pyöriessä on aivan luksusta päästä seinien tekoon ja sitäkautta ideoida käytettävistä tuotteista tyylijaotteluja, asukokonaisuusideoita sekä stailausmahdollisuuksia. ehkei se olekaan enää niin mahdoton ajatus saada joskus itselle tieto siitä, mikä on se oma juttu. mutta asiasta seuraavaan eli ensiviikkoon: viimeistä tullaan viemään ja nyt (thank god!) on tiedossa jo koko viisipäiväinen anti: one way -osasto pistetään uuteen uskoon kolmen visualistin voimin ja itse lukeudun mukaan tähän työryhmään. siivillä tullaan menemään, mutta ketäpä flow-lento haittaisi!

hiljaisuudesta yllätyksiin

voi hurja. ensin kävi kaverikato, nyt asiakaskato! alemyynnin on viisaampien suusta tullut kuultua aina seisovan näihin aikoihin, eli juurikaan suurta muutosta (tavaramylläyksen ja alepisteiden räjähtämisen lisäksi) ei stokkan sisätiloissa niin kalusteellisesti taikka tuotteellisestikaan ole tapahtunut. asiakasihmismäärähiljaisuus laittoi alkuviikosta melkein jo pelottamaan, mutta herkän mieleni järkkymisen esti lopulta loppuviikon asiakasmäärän normalisoituminen. silti, siis toimet ovat meinanneet olla tämän viikon ajan kiven alla - siis jos on kaivannut muutakin aktiviteettia aivoillensa kuin siivoaminen ja esillepanojen ylläpito. toki tärkeää sekin, en sitä kiellä, mutta liiallinen saman asian toisto nyt meinaa laittaa mielen tylsäksi, oli kyse sitten mistä tahansa.

vaan enpä kaiken tämän alkuruikutuksen jälkeen mielenkiintoisien toimien puutteeseen jäänyt, vaan juurikin päinvastoin - esillepanoja yms. on tälläkin viikolla päässyt toki tomeroimaan:

edellisen pöydän ammottaessa puolityhjyyttään, oli aika vaihtaa uudet tuotteet niin nukelle, kuin alustalle. valkoinen tuoteväri valkoisella pöydällä aiheutti hieman ristiriitaisia tunteita esiteltävän asian päätöksentekoaikana, mutta kyseisen merkin kyseinen väritys omasi kaikista runsaimman tuotelukumäärän, joten luultavimmin kyseinen seikka veikin lopulta pisimmän korren. vaan eipä lopputulos alkuepäröinnin kauhukuvien mukaista tylsyyttä edes viestinyt; rintaliivien, alushousujen ja bodyn helmimäiset yksityiskohdat kun tuovat mukavaa katseenvangitsijamaisuuttaan mukanaan.

ja ehkä yllättävimpänä ja erittäinkin muistojen menneisyyteen vei keskiviikkoinen tehtäväylläri: pääsin pistämään marimekon vaatteiden aleosuuden aivan uuteen uskoon! täysin vapain käsin ja oman mielen voimin lähti hissiaulan mittainen marimekon osuus edellisen työssäoppimispaikkani tietotaitojeni mukaan muotoutumaan. ja täytyy nyt kyllä todeta, että olin aika ylpeä lopputuloksesta. ja tässä nyt viimeistään aivan konkreettisesti todistautui se, että sanonta "minkä taakseen jättää, sen edestään löytää" pitää paikkansa myös näin positiivisessa mielessä!

kuvioyhdistelmät, värillisen liukuvuuden ja jatkuvuuden sekä kokonaisvaltaisen ulosannin selkeyden hakuisuus olivat lähtökohtinani, ja tässä kuvarepertuaaria oikealta vasemmalle edeten (siis jos kuvitteelinen henkilö etenee aulan oikeasta laidasta vasempaan laitaan, maisemanvaihdos on seuraavanlainen)

ja koska muunmuoassa tuossa aluksi, ja muistaakseni myös aiemmissa viikkopostauksissani, olen kovasti toitottanut siivoamisesta, tuotealueiden "räjähtämisestä" yms.. ajattelinkin viimein oikein napata kuvan mitä kyseinen asia ihka oikeasti sisältää. (seuraavaa kuvamateriaalia ei suositella herkimmille kaupan alan työskentelijöille, jotka ovat tottuneet ainaiseen siisteyteen tai asioiden prikulleen pitämiseen.)

ensimmäistä kertaa oikein pelotti koskea ruuhkapöytien tuotemelskaan. alkusilmäyksen jälkeen oikeasti tuntui, että jos nostan esim. housuja, saattaa alta pinkaista jonkinasteinen sinne kuulumaton elävä asia.

vaan ei - selvisin!

vielä viikon viimeisimpinä, muttei suinkaan vähäisimpinä, askareina tuli uudistettua hieman lastenosaston poikien name it -kulmauksen kokonaiskuvaa. olimme viime viikolla senpäiväisen työparini kanssa järjestelleet kyseisen osion järkeenkäyvän ja houkuttelevan oloiseksi, mutta uutuuksien tullessa, ja kiireen vallitessa niin myyjien kuin visualistienkin saralla, ei tulokkaita oltu juuri ajatuksella yhdistetty aikaisempaan valikoimaan. siispä yleiskierrosta tehdessäni, muutama työtunti oli mahdollista järkikäyttää tällaisen tapauksen kaunistamiseen:

aluksi pöytään oli sommiteltu vähän pitkää paitaa, vähän neuletta, vähän t-paitaa, joiden värimaailma meni, noh, aikalailla ristiin. päätinkin siis hyvinkin yksinkertaistaa pöytätuotevalikoiman, ja lisätä alaedustukseen housut.

neuletakki pääsikin pöydän viereiselle seinälle, missä se saikin hieman inspiraatiomaista täydennystä

seinän toinenkin puoli sai täytettä itseensä, mikä oli aiemmin tyhjillään.

kaikenkaikkiaan todella yllättävä ja mielenkiintoinen viikko, vaikka epätoivo ja tylsistyminen meinasivatkin kolkutella ajoittain sekä paikoittain viikon edetessä. ensiviikosta tiedän sen verta, että jälleen työtoverikato lisääntyy, mutta rakennuksen vieläkin kokonaisvaltaisempi tutkailu ja osastotoimiminen tulee luultavimmin olemaan vieläkin kovemmassa syynissä ainakin omalta osaltani (jos se vain on mahdollista). vielä riittää virtaa pariin viimeiseen viikkoon!

kesä in da stokka

kesä paistaa, suomalainen hipiä käryää niin ettei aina ole varma käveleekö vastaan rapu vaiko kaksijalkainen ja ah, niin ihanat itikatkin onnistuivat jo yllättämään jättäen jälkeensä viikonlopun aikana parin kutiavan palleroisen verran muistutuksia olemastaolostaan. tällainen kuvaelma on yleensä meinannut lomaa suviaikana, muttei tälläerää - opiskelut jatkuvat! työssäoppiminen helsingin stockmannilla tulee siivittämään aina lopuillaan olevan viikon maanantaista aina heinäkuun loppumetreille asti aikani kulkua. vaan ei hätää, hieman leppoisammissa merkeissä (mutta tietenkin kunnialla) kyseinen keissi tulee sulkamaisesti kokemuksienhattuuni istahtamaan - kuuden tunnin työpäivät kun antavat armoa vielä muuhunkin energianpurkumahdollisuuksiin! (plussana tietenkin vielä elokuussa häämöttävä parin viikon loma, wuhuu!)

kesäaika näin suuressa tavaratalossa on tällä hetkellä hieman hassua aikaa. nyky-yhteiskuntaa piinaavan työtä-ei työtä -draamanelkeet kun koskettavat melkeimpä jokaista yritystä, mikä tietää jo itsessään luonnollisesti pientä kaoottisuutta liikkeiden pyörittämisessä. tämän kaiken plussaksi ilmenee vielä tietenkin sitten nämä auringonajan perusmyllytykset: alennusmyynnit, vakkari työntekijöiden kesälomat, turistillisuus.. mitä vielä jaksaisin muistaa lisätä.. pointtina siis, ettei harjoittelijan ottaminen kaiken järjen mukaan ole ihan sitä helpointa näissä tilanteissa, siis iso kiitos jo nyt stokkalle siipiensä alle huolimisesta! hirvittävän mullistavia visualistin toimia ei näin ennalta sanottuna luultavimmin tällä kaudella eteeni tupsahda, mutta päivittelen toki toimiani blogiin koko kesän ajan - sisältösuuruus vain vaihtelee viikkojen ja siihen sisältyneiden toimien tarjonnan mukaan.

viikko alkoi tunnetusti näin perus ensimmäisen työpäivän toimella: tutustumisella. kun pääni oli saatu mahdollisimman pyörälle kulkureiteistä, ihmisten eri tiimeistä, meneillä olevista sekä tulevista kampanjoista oli aika rueta ihan oikeisiin hommiin. lisäkäsille oli käyttöä astiaosastolla, missä arabian astiastot vaihtoivatkin olinpaikkaansa kodin-tiimiläisen ohjeistamana ja minun käsieni suovittamana hyllyltä pöydälle ja vastavuoroisesti pöydältä hyllylle. siis pöydän rakennusta, sekä hyllylle asettelua heti alkumetreillä. mukavaa!
loppuviikon neljä päivää viettelinkin visuaalista aikaani vaateosastolla: aluksi Burberryllä, ja lopuksi alusvaate-/bikiniosastolla.

Burberryltä löytyy kaksi osiota: london ja british. näin lahopäänä en valitettavasti pysty enää mieleni sopukoista kaivamaan kumpaa tiistaisen työparini kanssa kunnostimme, mutta jokatapauksessa tällaisen brändin esillepano oli jollaintapaa uutta, ja jollaintapaa vanhaa. kokoja on siis esillä 3-4 kpl, mikä olikin jo tutuksi tullut marimekon aikana, mutta viikkaus - ne tehdään paperin kanssa. ei vaikeaa, mutta erikoisuutta. seinän teko päätettiin esimerkki esillepanoista, mistä tuumailimme käytettävien värien määrä, sekä vaatekokonaisuudet.

etupöydän mallinuketkin saivat uutta vaatetustaan ylle, ja kyseiset kuteet on puhtaasti vain järkeilemällä päätetty - siis mitä esitellään jo isommin pöydillä tai seinällä, ei ole tarvis pukea enää ihmishahmoon, vaan esittelymahdollisuus on suotavaa antaa mahdollisimman monensorttiseelle vaatteelle - muun värimaailman mukaisesti tietty. haasteellisuutena tupsahti mallinukkejen rakenne: ei irrotettavia osia, vaan nämä kaverit oli puettava lähinnä tarhaikäsiten lasten tapaan.

alusvaatteissa vieraillessani pääsinkin björn borg:in pöydän ja hyllyn tekoo! uusien pikkupöksyjen ja liivien saapuessa päätös kokonaan uuden pöydän vahtamisesta tuntui luontevimmilta, lisänä tietenkin tekomahdollisuus siinä mielessä, että olin tuonut lisäkädet tullessani työssäoppimaan. alusvaateosastosta vastaava työtoveri antoi pientä ideanpoikasta pöydässä esiteltäviin tuotteisiin, mutta eisttelytapa ja -järjestys annettiin omien silmieni arvioitavaksi.

koska pöydällä olleita tavaroita ei tietenkään viedä vain varastoon muhimaan vaan he jatkavat olemassaoloaan myymälän puolella, oli pöydän viereisen hyllykön ulkomuotokin pistettävä uusiksi. tavaraa ollessa paljon, ja lähtönäkymän viestittävän hyvinkin kaoottista ulkomuotoa, voin sanoa aikaa menneen toimeen (hyllykkö + pöytä) hieman alle työpäiväni tuntimäärän.

värien puolestaan hyllykön yläosa oli mahdollista asetella karkkihyllymäisen kutsuvaksi - tietyin järkiperustein varustettuna. matemaatikon lahjojakin kaivattiin tuumailessa kappaleiden esittelymäärän mahdollisuutta.

torstain ja perjantain välisenä yönä tehty kassan siirto johti myymälään tyhjän paikan synnyn. päätimme levittää alusvaatteita siis kyseiselle osiolle ja esittelyresursseksi minulle annettiin vaaleasta tummaan, mutta sekään ei olisi kiveen hakattu sääntö paremman idean tullessa esille.

viikko hujahti, erittäinkin hyvä maku suussa jatketaan tästä eteenpäin. erittäinkin mahtavaa stockmannilla työskentelyssä on sen osastopaljous, ja niin erilaisten asioiden parissa työskentely. niin työkavereita, kuin rakennuskerroksiakin on tottumaani kymmenkertainen määrä, mutta tämä ei missään nimessä ole negatiivinen asia - päinvastoin. mielenkiinnolla eteenpäin ja helsinkiläisen merentuoksun edennyttämänä ensiviikkoon!