Oli aika taas kerätä kuvauspoppoomme ja -kamppeemme ja hypätä
liikkuvan nelipyöräisen kyytiin. Etuvalomme etenemismääränpäänämme toimi
tänätiistaina Tarvasjoki sekä Paimio, joissa joulua järjestettäisiin Suomen,
sekä Venäjän malliin. Läpi tuulen, tuiskun ja huonon sääennusteen päästyämme,
parkkiruutu sattui päivän aluksi tiimiläisemme sukulaismökille Tarvasjoen
kupeeseen – suhteet siis kunniaan!
Suomalainen joulu toi mieleemme maanläheiset sävyt, pellavan
sekä ripauksen lapin mökkitunnelmaa. Ja nämä kaikki kriteerit täyttyivät
moninkertaisesti kuvauspaikkamme tilojen puolesta, mistä syntyikin
vastustamaton pakkotarve tehdä kahdet kuvaukset kotimaamme joulusta. Järjestelyt
alkoivat saunanlauteelta ja päättyivät halkovarastoon. Tässä tuotokset:
|
Lauteille tuotiin kaikke mahdollista, mitä saunassa ei
normaalisti näe, mutta kuuluu jouluumme. Suomi <3 sauna
|
|
Havuja ja olkipukkeja |
|
Toinen suomikuvauksemme
halkovajassa toi taustoiltaan kauniin maanläheisen tunnelman |
|
Kaunista
yksityiskohtaa lahjapakettien kupeesta |
Sormet kohmeessa, varpaat jäässä ja hampaat kalisten
pakkauduimme jälleen penkinlämmitysten turvaamina liikuttajaamme ja matkasimme
kohti Venäläistä tunnelmaa tiimiläisemme tädin luo Paimioon. Kyseisessä
paikassa sijaitsi jo kertaalleen opinnäytetyönä toiminut, ihanteellinen Venäjän
hienostuneen kimalluksen- ja kristallisuuden -kuvastajahuone, siis noin
tapetillisesti. Teimme taikatassuillamme oman näkemyksemme maatuskoiden
joulumaasta, ja tältä se näytti:
|
Hienostunutta vaaleanpunaista, Venäjän kristallia,
maatuskaa ja ripaus hopeaa – siitä on Venäjämme joulu tehty
|
|
Hieman lähempää kuvaa pöytätarjottimestamme
|
|
Kokeilimme
toteuttaa saman myös sinisenä |
|
Takaseinän
asetelma ansaitsi ihan oman ruudun |
Taas on todettava matkailun avartavan, jopa näinkin lyhyillä
reissualueilla, sekä tällaisilla aiheilla. Suurin ongelma näissä studion
ulkopuolella tehdyillä kuvauksilla on riittävän valaistuksen saanti ja –
kohdistaminen, sillä harvoin lisävaloja on mahdollista hommata. Mutta yritysten
ja erehdysten kautta, alkaa silmä pienin askelin näkemään valosuotuisat
kuvauskulmat, sekä mahdollisuudet. Onneksi ja samalla valitettavasti loput
kuvaukset teemme koulumme kuvaustudiossa, mutta tähän mennessä oivalletut asiat
kulkevat takataskuissa, pullistaen niitä jokaisen kuvauspäivän jälkeen aina
pari senttiä. Pitää kai piakkoin ostaa tilavemman pöksyt..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti