joulusta pääsiäiseen

viikko neljällä sanalla: tyynyt, joulu, pääsiäinen ja astiat. jokainen jaoteltavissa joko samaan tai eri työtehtävään, mutta varmaa on se, ettei yksikään työtehtävä ole samanlainen. liikkuva visualisti ja vaihteleva neliömäärä ynnättynä uuteen työpisteeseen kuului myös toisen marimekko-työ-minäni viikkoon ja ihmettelyni tällaiseen muutosrikkaaseen hommaan ei ole laantuakseen. tämä ihmetys on kylläkin vain ja ainoastaan plussan puoleista ja kuvaavin sanarimpsu mielentilalleni tuleekin joskus kuulemastani lastenlaulusta: "maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa".

tyynyhyllyt kaipasivat alkuviikosta uutta ilmettä ja ryhdyimmekin työpaikkaohjaajani kanssa työstämään tätä toimea nostossa olevien kuosien, väriyhdistelmien ja muuhun myymälään yhteen kuulumisen kanssa. ja kun melko yksinkertaisten ja helppojen yhdistelmien kanssa aiemmin työskennellyt ajatusmaailmani törmäsi näin mahdollisuusrikkaaseen askareeseen, meni tämän tytön sormi suuhun. oli armottoman vaikea päättää edes mistä sitä aloittaisi, kun toisaalta haluaisi käyttää kaikkea, toisaalta taas ei juuri mitään. onneksi työpaikkaohjaajani jaksoi suurinpiirtein kädestä pitäen opastaa hänen päätöksentekojen syyt; mitä hän katsoo, mihin yhdistää, mikä yhdistelmä viestittää mitäkin ja vieläpä antaa esimerkkiasettelua, joka toimisi tässä nimenomaisessa tapauksessa. jokainen oppi on todellakin koppi, eikä parane unohtaa yhtään ohjenuorta. täällä marimekolla työtapoja kun on lukuisia, eikä yksikään ole sinänsä väärä. on vain enemmän ja vähemmän tyyliin sopivia ratkaisuja, joista jokainen saattaa toimia jossain vaiheessa. hienoa avartamista! lopulta hyllyt näyttivät tältä:

esimerkki, minkä ohjaajani hyvin tietoisin ja varmoin siirroin sai alta aikayksikön aikaiseksi. jaoittelimme neljä nostokuosia sävyjen perusteella niin, että molemmat korostavat omilla hyllyillään kahta tiettyä kuosia. hyllymaailmojen oli tietysti sovittava toisiinsa, mutta myös muun myymälän värivaihteluihin.

jo pelkkä tyynyjen saaminen siistiksi saaminen meinasi kostautua suureksi haasteeksi, saati sitten suorien rivien ja kuosien herkullisesti esille saaminen. en olisi toimen alkuvaiheessa uskonut saavani edes tämänkään verran yhdisteltyä, mutta jossain vaiheessa pääkoppa vaan alkaa ymmärtämään syitä, mikä auttaa mitäkin tuomaan esille, tai toisinpäin. yritysten ja erehdysten kautta siis.

ehdin vielä samana päivänä pitää itselleni pienen loppukevennyksen, mihin kuului somisteena olleiden ystävänpäiväpakettien poisotto ja jonkin mielenkiintoisen inspiraationlähteen lisääminen kyseisille paikoille, ettei yleisvaikutelma jää pienemmissäkään myymälänkohdassa tyhjäksi. astioilla leikiteltyäni sai mm. yläkerran ideaseinä pienet asetelmamuutokset.

tähän mennessä ehkä mielenkiintoisin esillepanovinkki on: keksi sille tarina. tässä siis koululainen on tullut kotiin, heittänyt kouluvihkot eteiseen, hörpännyt viimeisillä voimillaan lasillisen nesteytystä ja kofeiinia, jotta saisi mahdollisimman pikaista piristystä kaikkensa antaneeseen päiväänsä. espresson voimilla hän on viimein jaksanut riisua mukana olleet käpsäkit päältään ja istuutunut rauhassa nauttimaan välipalaa. verensokerin tasoittumisen myötä, henkilö on autuaan raukean olon saatuaan päättänyt lähteä huuhtomaan päivän tomut niskastaan ja mennyt suihkun kautta lopettelemaan päivänsä ja lataamaan akkunsa seuraavia koettelemuksia varten. sama tarina tuottein: vihkot-astiat-huivi, laukku ja rahapussi-astiat-meikkipussi ja pyyhkeet. saitko kiinni?

ja pientä täydennystä myös yläpuolella esitelleeni hyllyn alle. koska tuoli jäi laukun ylösnostamiseni myötä tyhjäksi, virittelin paikalle muuhun hyllyasetelmaan sopivan "välipalatarjottimen".

seuraavina päivinä olikin vuodenajat hukassa. juuri kun luuli joulun olevan vielä kaukainen asia näin alkukevään kirkkaassa valossa ja pikkuhiljaa hipuvissa plus-asteissa, vaan tekikin se yllärin saapumalla työharjoitteluviikkooni toteutus- ja suunnitteluasteella. termi liikkuva visualisti osoitti taas olemassaolonsa ja pari päivää hurahtikin herttoniemessä sijaitsevassa marimekon tehtaanmyymälässä. kyseinen paikka toimii käsitykseni mukaan eräänlaisena marimekon sydämenä, missä kaikki ideoista suunnittelun kautta lopputuloksen toteutukseen asti tapahtuu. oli upeaa päästä pintaraapaisun verran koko marimekon visualistipoppoon kanssa työskentelemään, ja toiminamme olikin siis tulevan joulun suunnittelu, ja rakennus. valitettavasti kuvamateriaalia ei tästä mahtavasta projektista ollut mahdollista ottaa, sillä lehdistö on ainoa ensimmäinen, kuka nämä näkymät saa julkiseen näkyvyyteen paljastaa. mutta lyhyesti kerrottuna koko visualisti kuusikko jaettiin eri porukoihin, ketkä ideoivat ja rakensivat eri myymäläosastojen tulevan visuaalisen ilmeen, minkä jälkeen tuotokset kuvataan, esitellään ja pistetään paperiversiona jakoon marimekon myymälöille ympäri suomen (ja ulkomaiden) jouluajankohdan saavuttua. yhteisyössä toimi tietenkin muita luovia marimekon työntekijöitä, eli moniosaisuus kunniaan!

oman työssäoppimisajan tukikohta, marikulma, taasen odottaa lähestulkoon koko myymälän visuaalisen ilmeen freesimmäksi laittamista ensiviikon loppuun mennessä, joten tämä tohina oli paras aloittaa jo kuluneen viikon viimeisinä päivinä. kaiken toteutus alkaa aina suunnittelulla, ja näyteikkunat olivat ensimmäinen kohde johon päänrapsutuksia kului. "vahinkosattumien" myötä katunäkymään saatiinkin yllättävän ripeästi uutta ilmettä, joten aikaa jäi vielä pieneen tyynyhyllyn loppuviilaukseen. mielipiteet kun saavat aina uutta kanttia muutaman päivän maisemanvaihdon jälkeen, joten päätimme muuttaa muutamaa kuosia ja vähentää lepotuolin tyynymassaa, jolloin lopputulos olikin huomattavasti harmonisempi:

punainen unikko alkoi tuntumaan erittäin epäsopivalta muuhun massaan nähden, mutta keltainen versio samasta kuosista toimii sisartaan huomattavasti paremmin

aiemmin tyynykerrokset olivat muutamalla täytteellä korkeammat, mikä sai aikaan vaikutelman "se kaatuu päälle".  tästä johtuen päätös minimalistisemmasta esittelystä otettiin kokeiluun, ja näkymä onkin nyt levollisempi.

pääsiäinenkin tekee tuloaan, mutta marimekko on tyyliltään melko ajankohtainen, millä tarkoitan sitä, ettei kausituotteista tehdä kovin suurta haloota ennen kuin kausi on oikeasti hollilla. mutta koska hommaa on tiedossa täyspäiväsisesti jo ensikin viikoksi, päätimme tehdä tästä tulevasta noitien ja tipujen kaudesta massapöydän myymälän yläkertaan. tällainen massapöydän teko oli minulle aivan uusi juttu, joten ajatuksia ja toteutusmahdollisuuksia taas kaivattiin. päivä siinä vierähti kaikkine tyhjennyksestä, ja edellisten tuotteiden hyllyyn asettelusta itse pöydän järjestelyyn ja somistamiseen asti, mutta ajankulua ei ehdi näissä hommissa edes huomaamaan. pari yksityiskohtaa vielä jäi uupumaan, mutta tilanne korjataan varmasti ensiviikon aikana. tässä muutamia kuvia tämänhetkisestä aikaansaannosta:

mustavalkoinen ja klassikkokuosinen kangas pöydällä antaa armollisesti kaiken huomion esiteltäville pääsiäistuotteille.

korkeuseroja ja jatkuvuuksellisesti sopivuutta tuotehyllyjen kirjoon

hassuttelua kupeilla ja kintaistakin on mahdollista saada jotain kaunista

mahdollisesti yhteenkuuluvat tuotteet tuli automaattisesti sijoiteltua vierekkäin: munakupit tarvitsevat kananmunia ja kananmunat taas lämmittäjiä. eikö?

pöytätablettienkaan ei ole aina pakko olla vain käyttötarkoituksensa mukaan esitelty, vaan miksei tehdä niistä pöytäkoristeita, mitkä ovat huomattavasti huomiotaherättävämpää? taaempana annettu ideaa ja valmispakettia pääsiäisvierailuille vietäväksi.

ja tässä vielä ensimmäinen näkymä pöydästä, jonka asiakkaat yläkerran astiapuolelle tullessaan havannoivat.

viikko on siis sisältänyt runsaasti muutosta, niin fyysisesti kuin hengellisestikin, eikä valittamisen aihetta löydy. työpäivät ovat jo aiemminkin mainitsemani mukaan työntäyteisiä, eikä ensiviikollakaan ole tiedossa muutosta. mutta ei haittaa, tämä tyttö tykkää!