Tekstintäyteisiä tunteja

Viikon selkeästi top ykkös opikseni nousi lehtitekstin kirjoittamisen monimutkainen sisäistäminen. Viikkoni painotus on keskittynyt opinnäytetyöni palstan eteenpäin saattamiseen ja hei, valmista tuli! Alkuviikon kuvausstudiolla käytetyt hetket kuluivat työssäoppimisen ohjaajani kuvausmatkalle kaivattavien tavaroiden keruuseen, ylöskirjaukseen ja pakkaamiseen, minkä jälkeen omat itsenäisen työskentelyn päiväni alkoivat. Keskiviikko, torstai ja perjantai täyttyi siis yhden jos toisenkin muotipalstan työstämisestä, mutta pääpaino oli opinnäytetyöni loppuunsaattamisessa. Olin siis jo aiempina viikkoina toteuttanut palstani tuotekeruuta, ja viimeiset päätökset suoriutuivat suhkoht helposti. Sen tarkemmin en työstön yksityiskohtia tässä blogissa avaa, sillä tarkat vaiheet ilmennän opparini omassa blogissa suotuisassa ajankohdassa.

Kuitenkin suurimman päänvaivan aiheutti palstan ingressin (eli maalaiskielellä ilmaistuna itse aiheen tekstiosion) työstössä. Koska opparini käsittelee elokuva-aiheista muotia, oli ingressejä luotava kaksi: infopläjäys itse leffasta, sekä erillinen kuvailu muodista. Lyhyt ja ytimekäs, mutta silti hauskasti ja mielenkiintoisesti ilmaistu. Nämä kriteerit ovat mielestäni tärkeimmät onnistuneen ingressin vaatimukset, eivätkä ne ole todellakaan helppoa täyttää. Niin automaattisesti kun sitä alkaa vain tekstissään jorisemaan aiheesta liian pitkillä lauseilla, eikä se suomen kielen oikeaoppinen lauseenrakennekkaan ole maailman yksinkertaisin toteutettava. Blogitekstit ovat totaalisen omassa kategoriassaan verrattuna lehteen painettavaan sanalliseen ilmaisuun: blogissa ei asiaa tarvitse ilmaista niin tyhjentävän yksiselitteisesti muutamalla lauseella, eikä pienet sanamuunnelmatkaan ole rikos. Jotta kerrottava asia tulee mahdollisimman oikealta kantilta ilmaistuksi, on todella tarkkaan mietittävä minkä kuvailevan sanan sitä valitsee mihinkin kohti, jotta pienintäkään toisinymmärrettävyyden mahdollisuutta on olemassa. Kaikenkaikkiaan palstan tekstiosioversioita työstin kolme, ja jokaisen muunnelman jälkeen sain palautetta sihteeriltämme. Onnekseni tuotteiden kuvatekstit olivat heti ensiyrittämällä lehden tyylin mukaiset, ja kehujakin muutamasta ilmaisustani tuli samantien. Suurimmat muutokset koskivatkin siis ytimekkyyden ja oikeaoppisen lauseenrakenteen luomisessa, eikä tuollaisessa tilanteessa voi muuta kuin lukea aikaansaannoksensa yhä uudelleen ja uudelleen tuumaillen sanottavaansa joka kerta vähän eri kantilta. Myöskään kuvailevien sanojen toisto ei anna plussapisteitä, siispä synonyymisanakirja tuli harvinaisen tutuksi loppuviikon aikana! Viimeisimmässä muuneltavassa versiossa oli sihteeriltä palauduttuaan enää muutama muuneltavuusehdotus ja korjattuani tekstin omaa mieltäni tyydyttäväksi sain kun sainkin viimeisteltävän version lähetettyä odottamaan painoversiointia. Mainittakoon vielä, että aina ja ikuisesti jokaikinen sanallinen saatos kulkee lehdessä ennen painoon menoa sihteerin versioinnin kautta. mikä on vain ja ainoastaan se oikea painettava vaihtoehto.

Lisäksi katsoimme lehden graafikon kanssa palstalleni tuumailemaa jaotteluideaa, sekä niihin iskettäviä tuotekuvia. Yhteistuumailujemme jälkeen päätökseksi syntyi, ettei muutettavaa ole joten tuote- että leffakuvatkin lähtivät perjantaina virallisia verkkopolkuja pitkin odottamaan lehteen sommittelua!

Erittäin työllistetty ja aikaansaanut olo, mitä parempaa olotilaa en voisi itselleni toivoakkaan! Perjantai oli opparin viimeistensilaisujen lisäksi kaikenkaikkiaan työntäyteisin päivä ikinä. Kerralla kun työnalla oli vähintään kolme muotipalstaa ja niistä eri vaiheiden edentämistä. Työpisteeni näyttikin sen mukaiselta:

Surullista havahtua siihen, että seuraava viikkoni on harjoitteluni viimeinen. Vielä ei kuitenkaan ole aihetta vajota haikeuteen, vaan ilolla eteenpäin ja kaikki irti jopa siitä viimeisestä viikosta! Lopuksi vielä kuva mallinhommiin päässeistä räpylöistänikin. Ensimmäisten harjoitteluviikkojeni aikana osallistumiini ruokakuvauksiin kaivattiin studioapulaistoimieni lisäksi kupinpitelijää.