7. syyskuuta 2013

Me tehtiin se!

niin kauan odotettu, suunniteltu, toteutettu, kammoksuttu, vihaksuttu ja rakastettu yrittäjänpäivämme - se on nyt tehty! kyseinen tapahtuma, jonka järjestely oli jo suurinpiirtein juurtunut luokkalaistemme tavalliseksi arkirutiiniksi (vähän kuin syöminen tai vessassa käynti), järjestettiin siis eilen ja en (tunnustettakoon) olisi kyllä koskaan osannut suurimmissa lopputuloksen unelmissanikaan kuvitella y-päivän rullaavan niin mahtavalla ja onnistuneella meiningillä! koko edesmennyt viikko on painanut itsensä kaasu pohjassa eteenpäin harvinaisen raskaalla kaasujalalla - jopa niin etteivät päivien toimet erotu muistissa toisistaan, eikä tällä hetkellä mieli osaa käsittää ajan kulkua muutoin kuin hölmistyneellä toteamuksella: "justhan oli perjantai?".

Alkuviikko painettiin viimehetken "pikkuasioiden" viilaamisella, parantelulla ja varmistelulla. joka ikinen tapahtumaa edeltävä päivä kuurattiin niin putipuhtaaksi asioiden hoitamisen osalta, ettei sen kristallinkirkkaasta seinämästä voinut kenellekkään luokkamme 18 jäsenestä jäädä sumuiseksi se, mitä tekee, kuka tekee, tai milloin tekee. itse toteutin näin konkreettisella näytöllä mm. y-päivän aikataulun selkeämpänä versiota pienten ohjelmistoa avaavien selostusten kera:

päivittämäni ohjelma-aikataulun ulkoasun ideana oli tehdä idiootinvarma ymmärrettävyys siitä, mitä tapahtuu missäkin rakennuksessa ja mihin aikaan. toteutus näkyykin siis yksinkertaisilla jaottelupalkeilla, joihin värit on napattu suoraan y-päivän logosta. yllättävänkin haastavaa ja aikaa vievää oli jokaisen esiintyjän/pajanpitäjän lyhyt esittely. ongelma ei suinkaan ollut itse kirjoitettavan asian keksiminen, vaan tekstin sovittaminen sanamäärällisesti sopivaksi ennalta mitattuun "lokerikkoon". mutta ajatustyöstö palkittiin, sillä itse koen jonkinasteista ylpeyttä tästä yksinkertaisesta, mutta sisällöllisestä taulutuksesta.
lisäksi eteen sattui eräs positiivinen ylläri! pari luokkamme tehotyttöä värväytyi vesileikkuuhommiin, jotta y-päivän somistukseen suunnitellut "siluettiukot" saataisiin mahdollisimman piakkoin maalattavaksi, ja sitäkautta siis valmiiksi ja esittelykuntoon. vaan nämä kaksi tapausta osoittautuivatkin todellisiksi ammattileikkaajiksi, ja kärräsivät alkuviikon ylityötunteina siluettien mukana myös suunnittelemani kilven - totaalisen valmiina! oi miten hieno tunne olikaan nähdä jotain omassa päässä kehiteltyä ja koneelisen työstön hahmotelmaa konkreettisena ja käsinkosketeltavana asiana, iso kiitos nooralle ja johannalle!

vau, kilpi kaikessa metrin korkuisessa komeudessaan!
tiistai sekä etenkin keskiviikko täyttyiväkin puhtaasta tapahtuman fyysisestä toteuttamisesta: tykötarpeita haalittiin, kuljetettiin ja asennettiin, tapahtumapaikat varustettiin esiintyjien tarvitsemilla laitteistoilla, tilasomistus toteutettiin tilojen sisä- ja ulkopuolille, esityksiä harjoiteltiin sekä kertailtiin, kutsumiamme vetonauloja varmisteltiin ja voi huh, en uskalla edes listata enempää pilkuntarkkaa toimea, sillä muutoin saisin naputella näppäimistöä seuraavat kolme päivää. vaan kaiken hikipisaroiden valuttamisen jälkeenkin oli henkistä jaksamista jäljellä tuunatakseen yrittäjänpäivän "henkilökunta"-paitaa hieman persoonallisemmaksi (pahoittelen ruttuisuutta. hävettää tunnustaa, mutta en valitettavasti näin opiskelijabudjetilla eläessäni omista silitysrautaa)

vaikkakaan alkuperäinen paitasuunnitelma ei toteutunutkaan tiukan aikataulun takia, oli tällaisesta perus unisex-mallisesta yläosasta erittäinkin mukava napsutella fiskarsseilla paloja pois ja tadaa! melko uniikkia tuli!

takaosaa leikellessäni suurien palojen saksiminen tuntui hyvältä idealta. vaan seuraavana päivänä oli mieleni kirkastunut ja tajunnassa kolkutti pieni järjen ääni; ensi kerralla malttia sen leikkaamisen kanssa!
itse y-päivänä luokkamme jakaantui siis kuka mihinkin ennelta sovittuun toimeen: yksi vastaanotti esiintyjämme, toiset vetivät talk show:n taikka muun esityksen, kolmannet valokuvasivat päivän kuvallisiksi muistoiksi (toisen valokuvaajamme nanitan talletukset näet täältä, neljännet ylläpitivät tapahtuman toimintaa tauotta.. aivan mieletöntä tekemisen kirjoa! kaiken mahdollistamiseksi tarvitsimme kyllä todellakin muiden alojen yhteistyötä; kauppis-, parturi-kampaamo-, puu- ja logistiikkapuoli hoitivat oman osa-alueensa kiitettävällä kunnialla! omana y-päivän päätoimena hehkui tapahtuman aikaisen visu-pajamme pyörittäminen yhdessä parin muun luokkalaiseni kanssa. homman nimi siis oli saada kävijäkansaamme kiinnostumaan visualistin ammatista, ja aktivitieettihoukuttimena käytimme pienen mittakaavan kuvausjärjestelyn kokeilumahdollisuutta. olimme roudanneet huoneellisen rekvisiittaa ja rakentaneet käytettäviä taustoja kuvauksien toteuttamiseksi ja täytyy kyllä kehua pestin mielekkyyttä! hieman omaa luovuuttaan epäileviä kävijäpersoonia oli ihana innostaa testaamaan sommitelmien tekoa, tai vaihtoehtoisesti jäädä hämmästyneenä seuraamaan mitä erikoisempia viritelmiä innokkaimpien kädentaitajien kohdalla. kuvasimme kaikkien tuotokset yrittäjänpäivämme facebook-sivuille , mistä voi noin muutoinkin tarkastella hieman päivämme kulkua

itse päävetonaulamme ei onneksi jäänyt keneltäkään tapahtumasta millään asteella vastaaviltakaan näkemättä, sillä pajatoiminnan hiljennyttyä juuri ennen klo 14 (milloin duudsoni jarnon puheen lämppärinä toimineen muotinäytöksen oli määrä alkaa) oli kauppiksella järjestämämme toiminta mahdollista lopettaa ja viilettää pääkallopaikalle juuri sopivasti ennen viimeisen ohjelmanumeron alkua. näin tiivistettysti sanottuna; muotishow:sta vastaneet luokkalaisemme olivat tehneet aivan mieletöntä jälkeä, ja edellispäivänä näkemääni kenraaliin verrattuna tosipaikan esiintyminen oli puhdasta a-luokkaa. eikä jarnokaan tuottanut pettymystä. kertomus hänen ja muiden duudson-poikien tiestä menestykseen oli erittäinkin kannustava ja jätti mieleen selkeästi polttomerkin; mikään ei ole mahrotonta! pienensuurena ekstrana tähän päivän toiseen esitykseensä ja samalla tapahtuman loppuhuipennukseksi oli luokkalaiseni (kunnia millalle) keksinyt vailla vertaansa olevan idean muistaa erästä ja ihanaa luokkalaistamme näin hänen syntymäpäivänsä kunniaksi, seuraavalla tavalla:

 

ja näin yli 500 päinen ja samalla puolikas kävijäkuntamme mahdollisti tämän mitä suloisimman synttärionnittelun - ah, miten ihana porukka meitä onkaan <3 p="">
kerrassaan tyhjentynyt olo vallitsi koko eilisen illan ja tämänkin päivän, eli ehkä kaikista järkevin koulupäivän toteutus tähän saumaan oli se, mitä opettajamme olivatkin järkeilleet; paulautekeskustelu ryhmän kesken. taisi olla ensimmäinen kerta, kun varmasti joka ikinen luokkalaisemme tunsi kuinka syvälle y-päivän järjestäminen on meitä koskettanut. saimme toisiltamme helmiä, mietimme mitä tekisimme toisin jos voisimme, itkimme, nauroimme ja mitä erityisimmin; lähennyimme. eiliseen ja tähän päivään tiivistyi se kaikki valtava raataminen, hiuksien repiminen ja itsensä työmäärällisesti äärirajoille vetäminen, mitä jo viime keväästä asti on enemmän tai vähemmän tullut eteen.

ei tähän juuri muuta sanottavaa kuin; me piru vieköön teimme sen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti