täytyy myöntää, olen aina ollut - ja luultavimmin tulen aina olemaan, erittäinkin surkea kaikessa mihin liittyy historia, tai vuosiluvut. pahimpia ovat ne, missä nämä kaksi asiaa yhdistyvät.
linnareissulla tuli raapustettua muutamia mieleen eniten kolahtavia tyylihuoneita, ja kuvasutaisuun yritinkin taltioida oman käden kautta tietyn huoneen esittelyaiheena olevan tyylikauden tyypillisimpiä tunnusmerkkejä niin huonekaluissa, seinissä kuin lattioissakin - siis lyhyesti ja yksinkertaisesti sanottuna sisustuksessa. valitettavasti oma tura-aivotus ei yksikertaisesti pysty millään varmaksi vakuuttamaan taltioitujen huonehahmotelmien tyylinimiä (vaikka ymmärtämisen yritys onkin kova), mutta sen verta tajuntaa on päähän virrannut, että selkeää eroa on niin huoneiden sävyissä, ryhmittelyissä kuin muodoissakin selkeästi havaittavissa vuosikymmenten edetessä!
lisänä _minä vs historia_ eräkamppailua siivitti tyylikausien sanakuvailu. omien muistiinpanojeni ja tietojenkaivelun seurauksena syntynyt pieni blogi-tietokirjastoni pääsikin puolen tunnin syväsyynäykseen yrittäessäni haalia kausiotsikoita kymmenen rivin sanalistoilleni, mitkä olin muutamissa tyylihuoneissa laatinut niitä toljotellessa. samat kuvailut kun tuntuvat sopivan muutamiinkin tyyleihin, mutta jokaiseen samankaltaisuuteen liittyy kuitenkin jokin painotusero - huh, hankalaa. seuraavat kuvailulistat eivät todellakaan ole vuorenvarmasti oikean ajankohdan otsikon alla, mutta suurpiirteisyys taitaa tässä asiassa olla luonteelleni se mukavin vaihtoehto.
renessanssi?
"talonpoikaismainen, kivipainotteinen, tummapuinen, käsityö, rautasomisteinen, yksinkertainen, haarajalkainen, tiili, koruton, kaarevaistuiminen"
barokki?
"raskas sametti, jykevä rakenne, kultaus, enkelikoukerot, tummat muotokuvat, mahtavuus, synkkä ilme, musta puu, näyttävyys, tumma kuviotapetti (harmaa pohja)"
empire?
"vaaleaseinäinen, kuvioboordi, tumma puu, raskasrakenteinen, yksityiskohtainen, suuret taulut, ryijy, kohokuviointi (puu), vaalea lautalattia, kaksivärisyys (seinä)"
rokokoo?
vihreäseinäinen, luonnollinen vaaleus, kaarevat muodot, kultakehykset, vaalea puu, keltamaalaus, luonnonläheisyys, kalusteverhoilu (kukallinen), uuninurkka, semiporvarimainen"
pikkuhiljaa, ja uuden opin sisäistämisen jälkeen löytyy varmasti jostain mieleni "ahaa"-elämysten sopukoista tilaa myös historialliselle tyylitietämykselle, mutta vielä tässä preesenssissä oleillessa liikutaan hyvinkin epämukavuusalueella. lemmenroihahtamista hapuillen kohti tulevaa - historian kun on kuuleman mukaan tapana toistaa itseään, siispä se löytyy varsin luottavaisin mielin myös vielä elämistä odottavasta elämästäkin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti