19. toukokuuta 2013

uppoava laiva

ensimmäinen tyylihistorian kannalta katselemani leffa, jonka olin jo aikaisemmassa elämässäni katsonut - titanic! huomattavasti helpompi keskittyä vain lavastukseen näin juonen ennaltatietävänä ja kappas vain, sai vanha elokuvatuttu uudelta näkökannalta tarkasteltuna ihan uuden arvostuksen. vaikkakin tästä yybersuositusta klassikosta on nykypäivään tehty kaikenmaailman uutuusversioita, en näin "joissakin asioissa" vanhanaikaisin periaattein varustautuneena suostunut tarkastelemaan muuta versiota kuin ensituttuni 1997 -luvun versioinnin.

ymmärtääkseni jugend -tyylisuuntaus (tunnetaan osittain, ja joissain tapauksissa nimellä art nouveau) näin 1912 -luvulle sijoittui, niin maalle kuin merellekkin. kyseisen kauden tunnuspiirteiden hahmottaminen osoittautui kylläkin vaikeaakin vaikeammaksi - jokaisella maalla kun tuntui olevan omat pikku piirteensä, mitkä vaihtelivat verrattuna toisiin saman tyylikauden valtaamiin maanosiin.

käsityöläisyyttä arvostettiin ja se pyrittiinkin tuomaan esille mm. käyttämällä sisustusmateriaaleina vain ja ainoastaan ehtaa luonnosta saatua tavaraa, eikä mitään teollisuushömppää. käsityöläisyys yhdistettiin myös taiteeseen, minkä seurauksena luontoaiheiset pintakoristelut esiintyivät melkein kaikkialla sisustuksessa: niin kalusteissa, kuin seinissä. koristeaiheiden taiteilulopputulos saattoi jäädä keskeneräisen näköiseksi, millä kuvastettiin jatkuvuutta ja kokonaisvaltaisuutta tilojen ulkomuodossa. aiheina suosittiin mm. kuvan seinämässä esiintyvää tyyliteltyä kasviköynnöstä, sekä naisfiguureita.
kaarevat, aaltomaiset linjat, runsas ornametiikka ja sulavat, mutta epäsymmetriset muodot ovat hyvin havaittavissa titanicin kalustuksessa. hyvä lavastajat! huomaa luonnonläheisyyden havittely myös istuinverhoilussa
ylilyöntejä vältettiin viimeiseen asti, minkä takia pelkistäminen oli suurta edeltävään aikaan verrattuna.
erinäiset symboliset uskomusolennot esiintyivät suuressa suosiossa koriste-esineissä
puu, mitä käytettiin niin kalusteissa kuin seinissäkin, oli väriltään tummaa tai se petsattiin tummaksi. kiiltoa ei jugendissa haettu - heijastavuustaso oli lähinnä himmeää
tunnepitoiset ja eroottiset aiheet ilmenivät erityisesti jugendin kuvataiteessa
naisten puvuissa painopiste siirrettiin hartioihin ja mekkojen helmaosassa keskityttiin kartiomalliin, sekä takaosan korostamiseen. vyötärölinja löysi esittelyasemansa, ja povea korostettiin. vaatetuksen värimaailma komppasi sisustusta - siis luonnonväreissä mentiin
kampauksilla ei juurikaan koreiltu, siispä vastapainoksi hatut olivatkin sitäkin messevämpiä. koristeasioita niin hiuksissa, kuin hatuissakin olivat sulka, kukka ja pitsi
jokseenkin en tästä elokuvasta tyylillisesti niin paljoa irti saanut, kuin kahdesta aiemmasta syynäyksenkohteestani. johtuneeko asia sitten vireystilastani, vai tapahtumien sijoittumisesta laaja-alaisemman maankamaran sijaan yhteen ja ainoaan laivaan - tiedä sitä sitten. mutta pohjatietoa ja pääpiirteistä sekä pintaraapaisumaista tuntua toki jäi käteen- olen osittaista jugendimaisuutta viisaampi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti