ylpeyttä ennakkoluulosta

seuraavana leffakatsauksena vuoroon astui ylpeys ja ennakkoluulo 2005 vuoden versiointina. empire vallitsi lukua 1813,  mihin myös jane austenin kirjoittaman romaani ja siihen pohjautuvat useat filmografiset teoksetkin sijoittuvat. jälleen kerran, aivan mahtavaa lavastusta ja upeaa näkymäkuvausta! huomaa itsensä vihdoin ihan oikeasti syttyvän näihin entisaikojen kuvaelmiin, vaikkakin lässynlää-leffakategoria kaipaa vielä erikoislaatuisempaa sytytystä. siispä thank god en ole tekemässä leffa-arvostelua, vaan tyylitutkielmaa (mistä muuten arvosanana antaisin vähintäänkin kiitettävän).

kreikkalaista pylvästemppeliä ihannoitiin, minkäpä takia sen suoraviivaista ja jäykkää järjestelmää kopioitiin mm. arkkitehtuurisissa rakenteissa

empiren pääpyrkimys oli mahdollisimman juhlallisen tunnelman luonti, mitä toteutettiin mm. suosimalla tummia ja mahonkisia huonekaluja. yksityiskohtaiset koristelut taiteiltiin joko pronssista tai varakkaammassa tapauksessa kullalla. ja koska kreikkaa antiikkisessa mielessä siis ihailtiin, aiheet liikkuivat voitonjumalattarissa ja voitonseppeleissä.

kylmä ja hyvinkin kova väriasteikko yhdistettynä suoralinjaisiin, mutta kevyenoloisiin kalusteisiin edesauttoi juhlatunnelman syvempää vaikutelmaa. huomaa myös kreikkalaiset pylväät sisätiloissa.

jostain syystä myös roomalaisen sotapäälikön telttaa pidettiin "muotijuttuna", mitä sitten möyhkevin ja laskostetuin kangasverhoin tuotiin sisustukseen. verhojen käyttökohteina olivat tietenkin ihan perinteisesti ikkunat tai vaihtoehtoisesti sängynpäädyt

kun kaiken kylmäsävyisyyden keskellä väriä sitten joissain tapauksissa käytettiin, värit todella olivat sitä itseään. huonekalujen, kuten esimerkiksi istuinten, jalkoihin tuotiin koristelua pronssisin/kultaisin sfinksein, leijonin tai vaikka aarnikotkin. lisävinkkinä aikakausikalustetunnistusta helpottamaan ovat eteen ja taakse kaartuvat jalat.

kuvataide toimitti empiressä samaa tarinaa kuin uusklassismissakin. pyrkimykset olivat kohti puhtautta, sekä selkeälinjaisuutta myös kuvamuodissa. aiheet poimittiin - yllätys yllätys - antiikin kreikasta ja roomasta

1800-luvun alussa alettiin ensimmäisiä kertoja uhmaamaan seinän viereen sijoiteltavaa huonekalusijoittelua, ja ensimmäisiä kalustorymiä keksittiin muodostella

empire vakiinnutti huonekalujen koristelun erinäisillä kiinteillä koriste-esineillä, joita yllä olevassa kuvassa ovat mm. kaapin päällä nököttävät uurnat

naisten pukujen siluetti alkoi lähentelemään vartalonmyötäisyyttä, eikä korsettipakkoa enää ollut. tyypillinen muoto oli rintojen alapuolelle nostettu vyötärö, sekä aiempaa runsaasti paljastavampi olemus joka kantilta (kankaiden läpikuultavuus, avarampi kaula-aukko, nilkkojen paljastaminen..)

miesten suosikki oli hängystakki, mitkä saivat kaverikseen ihka ensimmäistä kertaa oikein pitkälahkeiset pöksyt. kravaatinomaisten kaulahuivien solminta oli aina eräänlainen taidonnäyte

tumma tukka, ja tummat kiharat olivat tavoitelluimpia ihanteita. päähän pistettiin ulkoillessa hilkka (bonetti), jota tietenkin koristi muuhun asuun sopiva koristenauha

näihin bongauksiin ja havaintoihin on hyvä päättää empiretutkailu. huomenna luvassa 1900-luvun leffaa, mikä tietää taas eri suuntausta, eri tunnelmaa, eri aikakautta. mutta ei haittaa, säätäti lupasikin vettä koko päiväksi!